Rikosseuraamuslaitoksen visiona on olla vaikuttava osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Yhtenä strategisista tavoitteista on tehdä laadukasta asiakastyötä ja torjua vankeusaikaista rikollisuutta yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kumppaneiden kanssa. Tavoitteeseen liittyen rikosseuraamuskeskukset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alainen vankiterveydenhuollon yksikkö sekä hyvinvointialueet ovat yhdessä tehneet työtä yhtenäisten palvelujatkumoiden yhteistyömallien määrittelemiseksi. Pyrkimyksenä on edistää rikostaustaisten asiakkaiden palveluihin kiinnittymistä muun muassa vahvistamalla palvelujatkumoita sekä tehostaa yhteistyötä päällekkäistä työtä karsimalla.

Pohjanmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueelle sijoittuu kolme hyvinvointialuetta: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet. Yhteistyömallien kehittämistä on toteutettu työryhmätyöskentelynä kaikissa kolmessa maakunnassa vuoden 2023 alusta lähtien siten, että työryhmien kokoonpanot ja työn etenemisvauhti vaihtelevat maakunnittain. Yhteisenä pyrkimyksenä on kehittää yhteistyömalli, joka huomioi kaikki hyvinvointialueiden vastuulla olevat palvelukokonaisuudet. Hyvinvointialueiden toimijoiden lisäksi työryhmiin on osallistunut edustusta myös työllisyyden hoidon palveluista ja Kelasta.

Rikosseuraamuslaitoksen asiakkuuteen tulevat henkilöt ovat usein monien yhteiskunnan eri palveluiden, kuten terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja päihdepalveluiden käyttäjiä. Rikosseuraamuslaitos tavoittaa usein myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät muutoin ohjautuisi tai kiinnittyisi tarvitsemiinsa peruspalveluihin. Rikosseuraamusasiakkuudet ovat usein varsin lyhyitä, jolloin oleellista on, että rikoksettomaan elämäntapaan tähtäävän muutoksen tueksi kyetään rakentamaan toimivia palvelujatkumoja yhteiskunnan peruspalveluihin. Tarjoamalla väylän näihin palveluihin Rikosseuraamuslaitos edistää yksilön hyvinvoinnin lisäksi myös yhteiskunnan turvallisuutta – etenkin kun näkökulmana on uusintarikollisuuden ehkäiseminen. Rikosseuraamuslaitoksen ja hyvinvointialueiden aktiivinen ja laadukas yhteistyö rikostaustaisten palveluprosessien kehittämiseksi ja jatkumoiden vahvistamiseksi on siten myös yhteiskunnan etu.

Yhteistyön kehittäminen

Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että kehitystyötä tehdään ja siihen sitoudutaan yhteistyöorganisaatioiden kaikilla tasoilla. Ei riitä, että organisaatioiden johtotaso kokoontuu yhteisen pöydän ääreen sopimaan menettelyistä, mikäli sovitut asiat eivät tavoita asiakaspinnassa työtä tekevää henkilöstöä tai sovitut toimintatavat eivät istu arkeen. Asiakaspinnassa työskentelevien hyvä tahto ja yhteistyövalmiudet eivät toisaalta nekään yksin auta, elleivät organisaatiot anna mandaattia yhteistyön tekemiseen.

Tilanteita, joissa yhteistyön rakenteet henkilöityvät, tulisi myös välttää. Tällöin yhteistyö toimii saumattomasti niin kauan, kuin tietyt työntekijät ovat sitä tekemässä, mutta hiipuu, kun toinen tai molemmat siirtyvät pois tehtävistään. Yhteistyölle on tarpeellista luoda sellaiset organisaatiotason rakenteet, että yhteistyö jää elämään tekijöistä riippumatta. Tärkeää yhteistyön rakenteelliselle kehittämiselle on myös se, että kehitystyöhön ja keskusteluun osallistetaan henkilöstöä laajasti organisaatioiden eri tasoilta.

Vertaistreffit

Silloin kun yhteistyötä kehitetään tai kun sovittuja toimintamalleja tuodaan käytäntöön, on kultaakin kalliimpaa saattaa yhteisen pöydän ääreen heidät, jotka arjessa tekevät asiakaskohtaista verkostotyötä. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2024 aikana pilotoitu vertaistreffejä, joiden tarkoituksena on tuoda yhteiseen keskusteluun asiakastyötä tekevää henkilöstöä Rikosseuraamuslaitoksesta ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Alun perin vertaistreffikonsepti lähti liikkeelle Etelä-Pohjanmaalla toimineesta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta, jonka piirissä käytiin keskustelua siitä, miten monialaista yhteistyötä vahvistetaan rikostaustaisten asiakkaiden palveluiden järjestämisessä.

Vertaistreffejä on järjestetty vuoden 2024 aikana neljä kertaa. Treffien keskiössä ovat asiakastyötä tekevien kokemukset yhteistyön onnistumisista ja haasteista. Keskusteluun voidaan nostaa myös sellaisia teemoja, jotka kulloinkin puhuttavat. Kuluvana vuonna esillä ovat olleet muun muassa tiedon vaihtoon, asumiseen sekä vankien toimeentuloon liittyvät kysymykset. Samalla on ollut mahdollisuus keskustella myös yhteistyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Treffien puitteissa on jaettu tietoa eri toimijoiden palveluista ja prosesseista, joten niillä on ollut myös informatiivinen rooli.

Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä toisen toimijan työtä kohtaan. Ja kun ymmärrys lisääntyy, yhteistyön odotukset ja tavoitteet kyetään asettamaan realistiselle tasolle. Se, että asiakastyötä tekevät tulevat toisilleen tutuksi ja nimet saavat kasvot, madaltaa osaltaan kynnystä yhteistyön käynnistämiseen. Parhaimmillaan vertaistreffit voivat antaa alustan yhteiselle oivaltamiselle haastavan työn äärellä.

Vertaistreffit aloitettiin Rikosseuraamuslaitoksen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityön välisinä kokoontumisina. Vuoden kuluessa kokoonpanoon on saatu edustus myös lastensuojelun jälkihuollosta, päihdepalveluista, vammaispalveluista sekä Seinäjoen asumisneuvojista. Jatkossa, esitettyjen toiveiden mukaan, treffeille kutsutaan edustus myös vankiterveydenhuollon yksiköstä. Kokoonpanon laajeneminen on Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöltä saadun palautteen perusteella koettu hyväksi ja näkökulmaa laajentavaksi.
Tämän vuoden viimeiset vertaistreffit vietettiin 15.11. Vertaistreffikonseptia päätettiin jatkaa järjestämällä neljä kokoontumista Teams-sovelluksen välityksellä myös vuonna 2025. Toiveena on, että vertaistreffeistä rakentuisi yhteistyötä ja sen kehittämistä palveleva toimintamalli, jonka voisi tuoda käytäntöön myös muiden hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.