Tiesitkö sinä, että Yhdysvalloissa vartijan eliniänodote on niinkin alhainen kuin 59 vuotta? Tai että useimpien osavaltioiden tarjoama ja lähinnä turvallisuusrutiineja sisältävä vanginvartijakoulutus kestää hädin tuskin kolmea viikkoa? Rapakon takana vartija joutuu vankilan käytäville hyvin kepein eväin, saa perehdytystä samanlaisen polun kulkeneilta vartijakollegoiltaan — ja oppii kantapään kautta.

Vartijakollegoille Yhdysvalloissa ja Suomessa on yhteistä se, että työ vankilassa on haastavaa turvallisuus- ja ihmissuhdetyötä, jossa henkisen kuormittumisen riski on tuntuva. Vankilatyön haasteet havaittiin myös Kalifornian yliopistossa (UCSF). Havainnosta syntyi ajatus kohentaa vanginvartijoiden terveyttä ja työturvallisuutta siten, että päivittäistyöhön opeteltaisiin uusia toimintamalleja. AMEND-hankkeessa, joka aloitettiin 2015, järkeiltiin, että paras tapa oppia on ottaa mallia alan parhailta. Parasta osaamista arvioitiin löytyvän Norjasta. Luotiin mentorointimalli, jossa norjalainen vartijahenkilökunta kouluttaa ja opastaa amerikkalaiskollegoja ja antaa palautetta vankila-arjen tilanteissa. Amerikkalaiset vuorostaan tulevat opintomatkalle ja seuraavat työtä norjalaisessa vankilassa. Huomattiin, että yhdessä oppiminen on mielekäs ja tehokas tapa toimia, mistä sekä ohjattavat että ohjaajat saavat paljon. Yhdessä oivaltaminen myös yhdistää.

Norjassa havahduttiin pian siihen, ettei sieltä kyetä yksin vastaamaan kaikkeen kysyntään, jota vankila-alan ammattiosaamiselle olisi Yhdysvalloissa. AMEND on parhaillaan käynnissä Kalifornian, Pohjois-Dakotan, Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa, ja uusia osavaltioita toivoo pääsevänsä mentorointiohjelmaan mukaan. Kouluttajamäärän lisäämiseksi Norjasta lähestyttiin muita pohjoismaita. Ruotsi, Suomi ja Islanti ovat tästä syksystä lähtien mukana kokeilussa, jossa pohjoismainen vartijahenkilökunta yhdessä mentoroi amerikkalaisia vartijoita. Toiminnan myötä pohjoismaiset kollegat oppivat ratkaisumalleja myös toisiltaan.

Rikosseuraamuslaitoksen mukanaolo AMEND-hankkeen pilotoinnissa kertoo siitä, miten vahvasti omaa osaamistamme arvostetaan. Meillä on kattava ja laadukas koulutusjärjestelmä, mikä ei kaikkialla ole itsestäänselvyys. AMEND on osoittanut, miten rikosseuraamusalan perustyön hyvä osaaminen on pohja, jolle voi rakentaa jatkuvasti lisää. Ilman vankkaa ammatillista perustaa työstä voi tulla paitsi erittäin raskasta ja kuormittavaa myös tehotonta. Pohjoismainen vankilajärjestelmä perustuu sille, että henkilökunta hallitsee ammatilliset perustaidot hyvin. Siitä halutaan ottaa oppia myös rapakon takana.

On hyvä muistaa, ettei Suomen rikosseuraamusalakaan ole syntynyt tyhjiössä, eikä sitä ole kehitetty pelkästään kotoperäisin ideoin. Koko laitoksen olemassaolon ajan toimintaa on kehitetty kansainvälisten innovaatioiden ja kansainvälisen vertailun kautta. Moni kuntoutusohjelma, menettelytapa, suositus tai strateginen painotus on saanut alkunsa jossain muualla ja aikanaan sitten löytänyt tiensä Suomeen. Omaksuttuja ja omaan toimintaamme mukautettuja vaikutteita on jo niin paljon, että emme välttämättä enää huomaa niitä tai tunnista niiden alkuperää.

Kansainväliset kontaktit ovat muuttumassa. Olemme siirtymässä tietojen ja menetelmien vaihdosta yhä enemmän kohti yhdessä tekemistä. Kansainvälisissä järjestöissä tapahtuva kehittämistyö ja työryhmätyöskentely on hyvin käytännönläheistä. Vertaileminen ja yhdessä oppiminen voi toteutua muun muassa opintomatkojen tai kehittämishankkeiden puitteissa. AMEND-hankkeessa yhdessä oppimista tapahtuu, kun osaamista jaetaan kollegalta kollegalle työtä seuraamalla ja siitä palautetta antamalla. Vaikka valtionhallinnossa nyt säästetäänkin, ei Rikosseuraamuslaitos voi sulkea ikkunoita ulkomaailmaan edes halutessaan, sillä ulkomaailma on jo täällä meillä. On päivänselvää, ettei se lakkaa vaikuttamasta toimintaamme jatkossakaan.

Kirjoittaja:
Yksikönpäällikkö Virva Raitio, Kansainvälisten asioiden yksikkö