Oppivelvollisuuden laajeneminen tuo uusia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia vankiloihin

Vankiloissa lakimuutos koskettaa päivittäin viidestä kymmeneen alaikäistä, joista suurin osa on tutkintavankeja. Vuositasolla puhutaan noin 30 alaikäisestä henkilöstä.

- Alaikäisten pienen määrän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät tämän haavoittuvaisessa asemassa olevan erityisryhmän koulutukselliset tarpeet jää huomioimatta, huomauttaa vankilaopetuksen kehittämisestä vastaava erityisasiantuntija Kati Sunimento Rikosseuraamuslaitoksesta.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 20 vuotta. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäneisiin eli pääosin vuonna 2005 syntyneisiin nuoriin.

- Tutkintavankeus tai vankeus ei poista oppivelvollisuutta, eikä vankilaan joutuminen ole itsessään syy opintojen keskeyttämiselle. Oppivelvollisuuden suorittaminen on velvoittavaa sekä tutkintavangeille että vankeusvangeille. Oppivelvollisuuden suorittaminen on mahdollista keskeyttää määräajaksi tietyin ehdoin, esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi, Sunimento sanoo.

Jatkossa myös toisen asteen opetus tulee järjestää vankiloissa

Aiemmin vankiloissa on pyritty siihen, että oppivelvollisuusikäinen vanki tai tutkintavanki voisi suorittaa perusopetuksen loppuun vankeusaikana. Lakiuudistuksen myötä myös toisen asteen koulutuksen suorittaminen täytyy olla mahdollista vankilassa. Tämä edellyttää vankilalta tiivistä verkostotyötä useiden oppilaitosten ja vankilapaikkakuntien opetustoimen kanssa.

Vankilan sijaintikunta vastaa oppivelvollisuusikäisen perusopetuksen järjestämisestä. Jos oppivelvollisella ei ole opiskelupaikkaa, kunnalla on toisen asteen koulutuksen ja nivelvaiheen koulutuksen osalta ohjaus- ja valvontavastuu.

Sunimento sanoo, että tällä hetkellä oppivelvollisille ja nuorille vangeille on hyvin vähän lähiopetusta ja koulutustarjonta on suppea. Itsenäinen opiskelu aiheuttaa nuorille haasteita, sillä nuorilla on usein tuen tarvetta oppimiseen esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai heikkojen opiskelutaitojen vuoksi.

- Kunnilla ja oppilaitoksilla on vaikeuksia resursoida riittävästi opettajia ja muuta tarvittavaa tukea vankiloihin, muun muassa siksi, että rahoitusmalli ei kannusta yksittäisten vankien tai hyvin pienten ryhmien lähiopetuksen järjestämiseen. Myös opiskelijoiden vaihtuvuus on suurta erityisesti tutkintavankien osalta, mikä edellyttää opetukselta joustavuutta, Sunimento kertoo.

Rikosseuraamuslaitoksessa oppivelvollisuusikäiset miespuoliset vangit keskitetään jatkossa Vantaan ja Helsingin vankiloihin ja naispuoliset Hämeenlinnaan. Keskittäminen edesauttaa pysyvien yhteistyömallien luomista kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Helsingin vankilassa pyritään järjestämään oppivelvollisille riittävästi lähiopetusta

Helsingin vankilassa on lähdetty keväästä lähtien kehittämään alaikäisille ja nuorille suunnattua opetustoimintaa. Kun ensimmäiset perusopetusikäiset oppivelvolliset sijoitetaan Helsingin vankilaan, ryhdytään toteuttamaan etukäteen yhteistyössä Helsingin opetusviraston kanssa laadittua suunnitelmaa opetuksen järjestämiseksi.

- Perusopetusikäisten lähiopetusta tullaan järjestämään kolmena iltapäivänä viikossa, ja sen toteuttamisesta vastaa Helsingin opetusviraston määrittelemä oppilaitos, jossa on osaamista erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten opetukseen, kertoo opinto-ohjaaja Marjo Liukkonen Helsingin vankilasta.

17 vuotta täyttäneille oppivelvollisuusikäisille sekä muille nuorille vangeille on järjestetty vankilassa ammatilliseen koulutukseen valmentavaa Valma-koulutusta syyskuun alusta alkaen. Valma-koulutuksessa lähiopetusta on neljänä iltapäivänä viikossa ja siitä vastaa ammattiopisto Live.

Nuoret suorittavat Helsingin vankilassa opintojaan omalla osastollaan. Tällä hetkellä kaikki osaston vangit opiskelevat Valma-koulutuksessa, jossa he suorittavat puuttuvia peruskoulun oppimäärän kursseja, lukion oppimäärää ja ammatilliseen koulutukseen valmentavia opintoja.

Liukkonen kertoo, että toisen asteen opintojen järjestäminen vaatii vielä suunnittelua. Lukio-opetuksen järjestämiseksi tarvittaisiin oppilaitoskumppani, joka tarjoaisi riittävästi lähiopetusta. Toisen asteen ammatillisten koulutuksen järjestämiseksi tarvittaisiin lisäksi opetuksen sopivia tiloja ja välineitä. Yhtenä vaihtoehtona on, että ammatillisia opintoja suoritettaisiin aikuisvankien kanssa siten, että nuorella olisi oma ohjaaja mukana valvomassa ja tukemassa nuoren opiskelua. Nuorten ja erityisesti alaikäisten vankien opetuksen järjestäminen vaatii yhteistyötä lastensuojelun kanssa sekä erityisen turvallista oppimisympäristöä. Alaikäisten vankien opetuksen järjestämisessä otetaan aina huomioon lastensuojelulain määrittämä lapsen etu.

Lisätiedot:

Kati Sunimento, erityisasiantuntija, kati.sunimento(at)om.fi.

Marjo Liukkonen, erityisohjaaja, marjo.h.liukkonen(at)om.fi.