Osaava henkilökunta on uuden pääjohtajan tärkein tuki muutoksessa

Anna Arola-Järvi kuvaa kulunutta kahta kuukautta varsin hektisiksi mutta samalla mielenkiintoisiksi.
”Vuosittain toistuvien syksyn kiireiden eli esimerkiksi tulossopimusvalmistelun rinnalla on meneillään paljon uutta. Uusi hallitusohjelma ja päivitetty strategia ohjaavat työtä.”

Rikosseuraamuslaitoksen yhteiskunnallinen tehtävä on selkeä ja merkityksellinen.
”Kenellekään ei tarvitse selittää, miksi tällainen organisaatio on olemassa”, Arola-Järvi tiivistää. Risen kannalta merkityksellisimmät asiat on kirjattu strategiaan ja tulossopimukseen. Niiden konkretisoiminen arjen toiminnaksi ja samalla organisaatiouudistuksen siirtyminen uuteen vaiheeseen ovat ne oleellisimmat asiat, joita pääjohtajan tulee edistää.

”Johtaja on hyödytön, jos hän ei saa muita mukaan. Siksi ajattelen, että pääjohtajan työssä on jok’ikinen päivä mietittävä, millaista vuorovaikutusta kulloinkin tarvitaan, missä on paras asiantuntemus minkäkin pulman ratkaisemiseksi ja miten eri vaihtoehdot vaikuttavat eri tahoihin. Rikosseuraamuslaitoksen vahvuus on henkilöstön ammattitaito.”

Rikollisuuden muutos muuttaa myös Risen toimintaa

Uudessa hallitusohjelmassa kriminaalipolitiikan teemat ja sitä kautta myös rangaistusjärjestelmä ovat selkeästi esillä.

”Risen kannalta on ilahduttavaa, että esimerkiksi vankilaverkoston uudistaminen, rikostorjunnan vaikuttavuuden lisääminen, rangaistusaikainen päihdehoito ja rangaistusajan jälkeiset palvelujatkumot on kirjattu hallitusohjelmaan. Vaikka nämä teemat ovat jo aiemmin olleet Risen näkökulmasta oleellisia, niiden edistämiseen on nyt myös maan hallitus sitoutunut”, Arola-Järvi toteaa.

”Moni hallitusohjelmakirjaus on jo konkretisoitumassakin, ja meillä tietenkin on kiinnostus olla mukana asioiden suunnittelemisessa ja työstämisessä.”

Rikollisuus elää ajassa ja se tarkoittaa, että Risen on kehitettävä jatkuvasti toimintaansa. Esimerkiksi muutokset kansainvälisessä turvallisuustilanteessa, valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden ilmiöt, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden muutokset, yhteiskunnan moniarvoistuminen ja digitalisoituminen vaikuttavat Risenkin toimintaan.

Rikosseuraamuslaitos on se paikka palvelujärjestelmässä, jossa yhteiskunnan palveluketjut risteävät. ”Palveluiden vaikuttavuus edellyttää, että eri toimijat pystyvät tekemään oman osuutensa. Tällä hetkellä huolta herättää hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne. Pystyvätkö ne suoriutumaan lakisääteisistä velvoitteistaan ja jos eivät, kuinka paljon se heikentää Risen mahdollisuuksia tehdä vaikuttavaa työtä”, Arola-Järvi pohtii.

Miten saada nuoret kiinnostumaan yhteiskunnalle tärkeistä tehtävistä?

Työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee vuosi vuodelta. Se tarkoittaa, että kilpailu kovenee: koulutusalat ja työnantajat joutuvat näkemään aivan uudella tavalla vaivaa saadakseen nuoret kiinnostumaan niistä tehtävistä, jotka yhteiskunnan toimivuuden kannalta ovat tärkeitä.
”Kun ennen työnantaja saattoi valita hakijoista haluamansa, nyt työtä etsivät voivatkin valita työnantajista haluamansa. Tämä on hyvin oleellinen asia Risen kannalta: mitä voimme tehdä, että Rise olisi haluttu työnantaja”, Arola-Järvi toteaa.

Henkilökunnan tapaaminen etusijalla

Työssä Arola-Järveä on hieman yllättänyt, miten monenlaisiin tilaisuuksiin pääjohtaja saa kutsuja.
”Kaikkiin en valitettavasti ehdi osallistua, joten olen nyt asettanut etusijalle ne, joissa on mahdollisuus tavata henkilökuntaa tai käydä keskustelua Risen toiminnan kannalta tärkeistä teemoista. Olen siis ilokseni ehtinyt myös tavata eri yksiköiden henkilökuntaa ja keskeisiä kumppaneita. En niinkään pidä tärkeänä olla esillä, vaan pikemminkin olla kuulolla ymmärtääkseni, millaisiin asioihin nyt pitää tarttua ja minkälaisia esteitä raivata.”