Yli puolet vangeista ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa – Vankilaopetus väylä osaamisen kehittämiseen vankeusaikana

Tutkimusten mukaan rikollisella käyttäytymisellä ja alhaisella koulutustasolla on selvä yhteys. Esimerkiksi pelkän peruskoulun suorittaneella on yli neljä kertaa suurempi riski syyllistyä väkivaltarikokseen kuin ammatillisen koulutuksen käyneellä. Lukion tai korkeamman koulutuksen suorittaneisiin verrattuna riski on huomattavasti suurempi. Vankien koulutustaso on huomattavasti muuta väestöä alhaisempi. Heistä noin 8 %:lla ei ole peruskoulun päättötodistusta ja noin 60-70 % on ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa.

– Vankeusaika antaa oivan mahdollisuuden motivoida koulutuksellisesti syrjäytyneet henkilöt aloittamaan koulutus ja näin lisätä heidän edellytyksiään kiinnittyä yhteiskuntaan, kertoo Rikosseuraamuslaitoksessa vankilaopetuksen kehittämisestä vastaava erityisasiantuntija Kati Sunimento.

Koulutustason nosto edellyttää tiiviimpää oppilaitosyhteistyötä

Tällä hetkellä vankien käytettävissä olevasta toiminta-ajasta koulutuksen osuus on noin 11 %. Tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä vankien toiminta-ajasta 20 % on koulutusta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää oppilaitosyhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla.

Sunimento korostaa, että tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tulisi huomioida myös matalan kynnyksen koulutus, jota tarjoavat esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kansan- ja kansalaisopistot. Hän korostaa myös, että rangaistusajan suunnitelmaprosesseja tulisi kehittää siten, että vankien koulutukselliset tarpeet huomioidaan ja vankeja motivoidaan sekä kannustetaan aloittamaan koulutus.

– Usein vangeilla on huonot muistot kouluajoista sekä erilaisia oppimisvaikeuksia, joten motivointityön merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Viime vuosina panostettu erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Vuonna 2019 valmistuivat opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyössä laaditut ammatillisen vankilaopetuksen linjaukset. Linjausten jalkauttamista varten käynnistettiin valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama VANKKA -kehittämishanke, joka päättyi maaliskuun lopussa. Hankkeessa kehitettiin poikkihallinnollista yhteistyötä ja yhteisiä toimintaprosesseja, jotka kuvattiin juuri valmistuneeseen käsikirjaan.

Oppivelvollisuuden lainsäädännön uudistuksen myötä oppivelvollisuusikä nousee elokuusta alkaen 18 vuoteen, mikä tarkoittaa nykyistä suurempaa oppivelvollisuusikäisten tutkintavankien ja vankeusvankien määrää. Uudella lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että yhä harvempi jää pelkän peruskoulutodistuksen varaan.

– Jatkossa oppivelvollisuusikäisillä vangeilla tulee olla perusopetuksen lisäksi tarjolla toisen asteen ja nivelvaiheen koulutusta. Uudistus edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien opetustoimen sekä eri oppilaitosten kanssa, Sunimento toteaa.

Digitaalisten koulutuspalveluiden kehittäminen on tärkeää myös vankiloissa

Viime vuosina vankiloissa järjestettävässä yleissivistävässä koulutuksessa on hyödynnetty aiempaa enemmän digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi aikuisten perusopetusta järjestetään muutamissa vankiloissa verkkovälitteisesti sekä lukiokoulutusta videoyhteydellä useassa vankilassa. Monessa suljetussa vankilassa on käytössä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettu sähköinen oppimisympäristö VankiMoodle.

Nykyisin käytössä olevat sähköiset ylioppilaskokeet ovat tuoneet Rikosseuraamuslaitokseen painetta edistää digitaalisia palveluja. Haasteita digitaalisten ratkaisujen kehittämiselle tuovat vankilaturvallisuuteen sekä tietosuojaan ja -turvaan liittyvät kysymykset.

Riihimäen metallialan koulutus esimerkkinä vankilakoulutuksen päivittymisestä nykytarpeisiin

Riihimäen vankilassa vanki voi suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon sekä osallistua valmentavaan koulutukseen. Yksi ammatillisista koulutusaloista Riihimäen vankilassa on kone- ja tuotantotekniikka, jonka valinnaisena osana on esimerkiksi 3D-tulostus.

– 3D-tulostus on hieno esimerkki siitä, miten perinteisen metallialan osaamisen, kuten hitsaamisen, rinnalle kehitetään uutta osaamista vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita, kertoo Riihimäen vankilan opinto-ohjaaja Juuso Antikainen.

Antikaisen mukaan 3D-tulostus on ollut suosittu valinnainen, sillä sen suorittaa valtaosa metallialan koulutuksen suorittajista.

Oppilaitos- sekä sidosryhmäyhteistyön merkitys on Riihimäen vankilakoulutuksen järjestämisessä ilmeinen.

– Vaikka 3D-tulostus ei olekaan kallista, meillä Riihimäen vankilassa tämän koulutuksen osan toteuttamisen on mahdollistanut Riihimäen konepajakoulun Säätiön taloudellinen tuki. Rahaa tärkeämpää on ammatillinen erityisosaaminen, joka meille tulee yhteistyökumppani Hyrian taholta, Antikainen kiittää.

Lisätiedot:

Kati Sunimento
erityisasiantuntija
kati.sunimento(at)om.fi
p. 029 56 88420