Vantaan vankilan rikosseuraamustyöntekijä Mikko Tasanto: Olen päässyt suunnittelemaan ja kehittämään työtäni tutkintavankilaan sopivaksi

Olen tehnyt työurallani työtä voimankäytön kouluttajana sekä rikosseuraamusesimiehenä eri vankiloissa, joissa olen päässyt kokemaan vankeuden eri vaiheet aina tutkintavankilasta avovankilaan saakka.

Valmistuin yhteisöpedagogiksi humanistisesta ammattikorkeakoulusta vuonna 2016, ja tällä hetkellä opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa samalla opintolinjalla. Tavoitteenani olisi valmistua ensi vuoden aikana.

Tutkintavankeudessa vankien yhteydenpito on rajattua – haittoja vähennetään aktivoimalla tutkintavankeja sellien ulkopuoliseen toimintaan

Olen työskennellyt vankilan rikosseuraamustyöntekijänä reilun puoli vuotta. Hakeuduin tehtävään, koska halusin haastetta työhöni ja pääsin kehittämään omaa tehtäväkuvaani. Työskentelen osastoilla, jossa vangeilla on pakkokeinolain nojalla olevat yhteydenpitorajoitukset voimassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heidän yhteydenpitoaan rajoitetaan voimakkaasti: he eivät voi soittaa, lähettää kirjeitä tai olla yhteydessä omaisiin. Vantaan vankilassa kohdennetaan rikosseuraamustyöntekijän työaikaa rajoitukset omaaviin vankeihin, jotta heillä säilyy niin sanotusti ”pää kasassa” rajoitusten aikana.

Yhteydenpitorajoituksilla pyritään turvaamaan esitutkintaviranomaisten työ. Pyrin työssäni ehkäisemään ennalta yhteydenpitorajoituksista aiheutuvia haittoja aktivoimalla vankeja sellin ulkopuoliseen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten liikunta-aktiviteettien ja toiminnan järjestämistä ja niiden yhteydessä tapahtuvaa valvontaa, ohjausta ja neuvontaa. Pyrin myös järjestämään pienelle osalle vankeja työtoimintaa, kuten klapien halkomista ja pakkaamista tai siivoustöitä. Järjestän myös sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä toimintoja yhdessä vankilan ohjaajien kanssa.

Olen saanut vangeilta paljon kiitosta aktiviteettien järjestämisestä, ja monella päivärytmikin on muuttunut parempaan suuntaan. Siviilissä he ovat saattaneet nukkua pitkälle aamuun, mutta nyt he nousevat ylös heti aamulla sellien ovien avautuessa. Ajattelen, että aktiivisuus vaikuttaa niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Kun keho ja mieli ovat tasapainossa, ihminen voi paremmin.

Luottamuksen rakentuminen on pitkäjänteistä työtä ja käynnistyy jo tulohaastattelusta

Teen tutkintavangeille tulohaastattelut, joissa selvittelen vankilaan saapuvien taustat ja käyn läpi, mitä yhteydenpitorajoitukset käytännössä tarkoittavat. Haastattelujen aikana pyrin motivoimaan vankeja rikoksettomaan elämäntapaan siltä osin, kuin tutkintavankeus antaa myöten. Monesti haastattelun aikana vangin vankilassa ylläpitämä rooli purkautuu.

Tulohaastattelut palvelevat myös rangaistusajan suunnitelman laativaa arviointikeskusta ja suljettua vankilaa, sillä saan tulohaastattelun aikana selville esimerkiksi päihdekuntoutuksen tai sosiaalityön tarpeen. Selvitän myös turvallisuuteen, kuten osastolle sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Vältän vangin sijoittamista osastolle, jossa hän voi ajautua riitoihin.

Teen tiiviisti yhteistyötä vankilan eri virkamiesten kesken esimerkiksi koulutukseen, päihdekuntoutukseen, mielenterveystyöhön ja turvallisuuteen liittyen. Jos tulohaastattelussa ilmenee tarvetta asuntoasioiden tai päihdeohjaajan kanssa keskustelulle, ohjaan eteenpäin oikealle virkamiehelle. Arvioin työssäni myös rangaistusajan suunnitelmien edistymistä. Teen yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa ja olen yhteydessä läheisiin, joilla saattaa olla iso huoli vankilassa olevasta omaisestaan.

Vankituntemus ja tilannetaju avainasemassa konfliktien ehkäisyssä ja turvallisuusuhkien minimoimisessa

Olen osastotyössä jatkuvassa vuorovaikutuksessa tutkintavankien kesken ja käymme läpi arkisia asioita esimerkiksi tutkintavankilan toimintaan ja erilaisiin lupa-asioihin liittyen. Vastaan vankien kysymyksiin, neuvon ja selvittelen asioita. Olemalla läsnä heidän arjessaan pystyn rakentamaan luottamusta, mutta myös seuraamaan ja profiloimaan vankeja ja näin myös ennakoimaan erilaisia konflikteja ja turvallisuusuhkia.

Tässä työssä oppii tuntemaan vankeja paremmin ja pääsee vankien ajatusmaailmaan sisään, jopa osittain ymmärtämään rikoksen taustalla olevia syitä. Vaikka saatan ymmärtää, miksi joku teko on tehty, se ei tarkoita rikoksen hyväksymistä. Osalla vangeista rikokseen motivoi raha. Rikos voi johtua epätoivosta, jos ihminen ei ole töissä tai ulosottovelkaa on niin paljon, ettei ole motivaatiota tehdä töitä, kun valtio ottaa kolmasosan palkasta pois.

Vuorovaikutustaidot vankilan rikosseuraamustyöntekijän ytimessä

Rikosseuraamustyöntekijän työssä tarvitaan erittäin hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, suunnitelmallisuutta, kokonaisuuksien hallintaa, luovaa ajattelua ja rohkeutta kokeilla uutta. Työssä pitää olla jämäkkyyttä puuttua epäkohtiin, paineensietokykyä ja sopeutumiskykyä. Erityisesti korona-aika on vaatinut sopeutumista ja luovuutta kehittää omaa työtä, ja myös ulkomaalaisten vankien kanssa työskentely tuo omat haasteensa muun muassa kielimuurin takia. Työssä pitää olla hallinnollisten asioiden tuntemusta, arviointitaitoja ja vastuuntuntoa.

Me kaikki omaamme erilaisen persoonan, eikä ole yhtä ja ainoata tapaa tehdä työtä. Kun aloitin rikosseuraamustyöntekijän työssä, sain mahdollisuuden räätälöidä työtäni tutkintavankilaan sopivaksi. Minulla oli johdon tuki uuden luomiseen, ja haluankin kiittää heitä saamastani luottamuksesta.

Ajattelen, että työssäni on vahva yhteiskunnallinen merkitys, sillä voin vaikuttaa omalta osaltani uusintarikollisuuteen. Jos yksikin ihminen jättää tekemättä rikoksen, siitä on monenlaista etua aina taloudellisista hyödyistä lähtien. Jokainen meistä riseläisistä tekee tärkeää työtä koko yhteiskunnan hyväksi.