Kehityspäällikkö Pia Ylikomi Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksesta liikkuu työssään strategiatasolta asiakastyön ytimeen

Hakeuduin rikosseuraamusalalle sattumalta. Istuin Tampereen yliopiston käytävällä odottamassa luennon alkua vuonna 2000. Sosiaalityön maisteriopintoihin kuuluvista harjoittelupaikoista vastannut lehtori saapui paikalle ja kysyi, löytyisikö joutilasta lähtemään Kriminaalihuoltoyhdistykseen harjoitteluun. Vastasin, että minä olen sellainen.






Olin kuullut yhdyskuntapalvelusta, sillä äitini oli töissä yhdistyksessä, joka toimi yhdyskuntapalvelun palvelupaikkana. Muuten en tiennyt Kriminaalihuoltoyhdistyksestä mitään ennakolta.

Harjoittelupaikan tiukat haastattelukysymykset pistivät miettimään arvomaailmani sopivuutta rikosseuraamusalan tehtäviin: Miten suhtautuisin eri rikoksiin ja tekijöihin, jotka ovat saaneet tuomion vakavista rikoksista?

Arvokysymysten pohtiminen heti uran alussa on tärkeää, sillä on hyvä tiedostaa jo alkuvaiheessa omat ajatukselliset esteet rikoksista tuomittujen kanssa työskentelyyn. Suhtauduin mielenkiinnolla rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelyyn ja koin mielekkääksi päästä vaikuttamaan siihen, että heillä olisi mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja.

Kiinnostuin harjoitteluaikani uudesta asiakastietojärjestelmästä, Tyyneestä, ja kiinnostus poiki määräaikaisen ohjaajan viran. Toimin myös paikallisena Tyyne-tukena, jossa auttelin ihmisiä alkuun uuden järjestelmän käytössä. Kiinnostus oppia uutta on ollut läsnä koko virkaurani ajan.

Organisaatio uudistuu ja työtehtävät muuttuvat

Sain ensimmäisen vakituisen sosiaalityöntekijän virkani vuonna 2002 vastaperustetussa Rikosseuraamusvirastossa. Tein eri yhdyskuntaseuraamuksia ja lähdin ohjelmatyöhön mukaan kouluttautumalla suuttumuksen hallinta, eli suha-ohjaajaksi. Ura esihenkilönä aukesi Rikosseuraamuslaitoksen perustamisen alkuaikoina rikosseuraamusesimiehen virassa.

Vaikka tehtäväni Rikosseuraamuslaitoksessa ovat vaihtuneet sosiaalityöntekijästä rikosseuraamusesimieheen ja apulaisjohtajaan, olen toiminut aina palvelutehtävässä suhteessa asiakkaaseen, alaiseen tai yhteistyökumppaneihin. Yhdistävänä tekijänä eri tehtävissä on ollut yhdessä kehittäminen. Olen viihtynyt Rikosseuraamuslaitoksessa ja pysynyt koko urani saman työnantajan palveluksessa, lukuun ottamatta paria lyhyttä hyppäystä koulumaailmaan.

Nykyiseen tehtävääni Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen kehityspäälliköksi tulin vuonna 2017. Meillä aluekeskuksessa on palvelutehtävä yksiköiden suuntaan, ja varmistamme yhteistyössä yksiköiden kanssa, että Rikosseuraamuslaitoksen strategiset tavoitteet toteutuvat käytännössä.

Meitä kehityspäälliköitä on kolme, ja jokaisella on yhteisten kehittämistehtävien lisäksi omat vastuualueensa. Työ kattaa paljon aina yksiköiden toimintasuunnitelmista, raportoinnista ja tulosohjauksesta projektityöhön, ja lopulta aina asiakastyön ytimeen. Kutsuisin itseäni strategian toteuttamisen moniottelijaksi, jossa painopisteinäni ovat lähityön kehittäminen ja sakko- ja lyhytaikaisvankihanke.

Valtakunnallisesti yhdenmukaisia toimintamalleja asiakastyöhön

Lähityössä keskeistä on työntekijän ja asiakkaan suhde. Lähityössä arvostetaan kaikkia työntekijän ja asiakkaan välisiä kohtaamisia ja ne nähdään merkityksellisinä ja tavoitteellisina. Työntekijä huolehtii, että vuorovaikutus asiakkaan kanssa on aktiivista. Lähityön kehittämisessä ollaan perusasioiden äärellä: miten asiakastyötä voidaan tehdä entistä paremmin ja vaikuttavammin?

Länsi-Suomen alueen lähityön vastuuhenkilönä osallistun lähityön valtakunnalliseen kehittämiseen. Ohjaan myös lähityön kehittämistä alueen yksiköiden suuntaan ja huolehdin, että yksiköiden asiantuntemus tulee hyödynnetyksi valtakunnallisessa kehittämisessä.

Lähityön osaamista on vahvistettu vastuuvirkamiehille suunnatuilla itseopiskelumateriaaleilla, joissa olevia käytännön työvälineitä he testaavat asiakastyössä. Esihenkilöt toimivat vastuuvirkamiesten valmentajina, ja he saavat tukea tehtäväänsä. Tällä hetkellä kehitämme lähityön vertaisarviointia, esimiessparrauksia sekä materiaalipankkia esimiestyön tueksi. Esihenkilöillä on keskeinen rooli siinä, että asioita saadaan vietyä eteenpäin.

Kehityspäällikkönä varmistan, että on olemassa keinoja ohjata yksiköitä yhdenmukaiseen ja samansuuntaiseen toimintaan. Esimerkiksi lähityön kehittämisessä hyödynnetään laatimaani suunnitelmapohjaa, joka ohjaa yksiköiden toimintaa samaan suuntaan ja varmistaa, että kehittämisessä huomioidaan olennaiset asiat.

Meillä on aluekeskuksessa hyvä tekemisen meininki. Keskitymme saamaan asioita aikaiseksi ja pohdimme, mikä olisi ensimmäinen askel kohti tavoitetta ja miten asioita voisi edistää edes vähän. Meillä on hyvää yhteistyötä kuntien, Vankiterveydenhuollon ja päihdekuntoutuslaitosten kanssa, ja yhteistyössä voimme tukea asiakkaitamme päihteettömään elämään. Juuri tähän me sakko- ja lyhytaikaisvankihankkeessa pyrimme.

Kaikessa Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävässä työssä korostuu yhteistyö ja verkostomainen työote asiakkaiden tukemiseksi rikoksettomaan elämään. Rikosseuraamusasiakkuus voi toimia palveluiden piiriin ohjautumisen väylänä. Joskus asiakkaamme vain piipahtavat meillä, ja samaan aikaan sosiaalitoimessa voi olla hyvin monenlaisia asioita meneillään. Olisi tärkeää, että meillä tehtävä työ edistäisi sosiaalityön asiakassuunnitelmaa ja hyödyttäisi ennen kaikkea asiakasta. Se, mitä meillä tapahtuu, voi aidosti viedä asiakkaan tilannetta eteenpäin.

Oikeat kysymykset auttavat luomaan ratkaisuja

Teen työtäni ratkaisukeskeisesti, valmentavalla ja osallistavalla otteella. Rakennan tilanteita, joissa ihmiset ajattelevat ääneen ja oivaltavat itse asioita. Huomio suunnataan hyödyllisiin asioihin ja keskitytään ongelmien sijaan ratkaisuihin. Energia suunnataan asioihin, joihin voidaan vaikuttaa, ja keskeistä on kysymisen ja kuuntelun taito.

Syntyy ihan erilainen lopputulos, kun visioidaan tulevaisuuden mahdollisuuksia sen sijaan, että vatvottaisiin, mikä kaikki nykytilanteessa on pielessä. Esimerkiksi asiakkaille suunnattujen palvelujen kehittämisen ideoinnissa kysymys ”Jos perustaisit kilpailevan yrityksen, millainen se olisi” toimii huomattavasti paremmin kuin ”Luettele, mikä kaikki nykytilanteessa mättää”.

Risen valttikorttina on valtakunnallisuus, ja siitä on myös tullut voimaa alan kehittämiseen. Kehittämisessä on sekä valtakunnallinen ja kansainvälinen taso mukana. Työ perustuu tutkittuun, kansainväliseen tietoon, jonka mukaan työskentelytapoja kehitetään. Esimerkiksi ennen asiakkaan motivaatiosta ei puhuttu juuri mitään, mutta nyt motivaatio ja motivointi ovat todella keskeisessä asemassa asiakastyössä. Samoin asiakastyö kehittyy koko ajan, kun uutta tietoa toimivista menetelmistä karttuu.

Ajattelen, että Rikosseuraamuslaitoksen arvot istuvat tosi hyvin omaan arvomaailmaan. Kun voi toteuttaa työssään organisaation arvoja ja ne keskustelevat keskenään hyvin oman arvomaailman kanssa, työ on mielekästä.

Julkaistu 24.9.2021