Vartija Jukka Markus Oulun vankilasta: Oma persoona saa näkyä vartijan työssä

Kaikki vankilaan tulevat vangit aloittavat vastaanotto-osastolta huolimatta siitä, mitä ovat tehneet. Osastolla kohtaakin hyvin monenlaisia ihmisiä ja kohtaloita.

Osastolla on jatkuva liikenne ympäri vuorokauden, ja kun poliisi tuo osastolle päihtyneitä, vilinää ja vilskettä riittää. Voisi sanoa, että vastaanotto-osasto on hyvä koulu vartijan työhön, sillä jos siellä pärjää, pärjää missä vain.

Oulun vankilan avo-osastolla pidetään kiinni rutiineista ja huolehditaan keskusteluyhteydestä vankien kanssa

Siirryin Oulun vankilan avo-osastolle 5 vuotta sitten, koska halusin työhöni uusia haasteita. Avo-osasto kattaa 5 erillistä osastoa kahdessa eri kerroksessa, ja vankeja on maksimissaan 29. Osaston vangit ovat pääosin tutkintavankeja ja he siirtyvät lopullisen tuomion saatuaan omaan sijoituslaitoksiinsa: suljettuun vankilaan, avovankilaan tai vapauttamisyksikköön.

Osastolla päivät pyörivät samojen rutiinien mukaan samassa aikataulussa. Aamu alkaa kello 7 osaston vahvuuden laskemisella ja vankien tarkastamisella. Aamupalan jälkeen osa vangeista lähtee töihin tai opiskelemaan, ja osastolle jää neljästä viiteen vankia. Jokaisen vangin pitäisi osallistua johonkin toimintaan vähintään muutaman tunnin päivässä. He voivat esimerkiksi työskennellä puusepän verstaalla tai putsarina, opiskella valmentavassa opetuksessa tai tehdä käsitöitä. Osaston vahvuustarkastus on kolme kertaa päivässä: aamulla, iltapäivällä ja illalla.

Minun tyylini on, että osaston pitää olla järjestyksessä. Osastollani sattuukin todella vähän rikkeitä. Kun perusasiat ovat kunnossa ja vangeille perustellaan, miksi asiat tehdään niin kuin tehdään, homma saadaan toimimaan. Pidän huolen siitä, että kaikilla on niin hyvä olla kuin se suinkin vankilassa on mahdollista.

Lähityö on vankilassa päivän sana ja meillä on pilotoitu lähityötä jo kaksi vuotta. Lähityö on vangin kuuntelua, opastamista ja neuvomista. Meillä jokaiselle vangille on nimetty vastuuvirkamies, joka hoitaa vangin asioita. Oulu on pieni talo, ja meillä puhutaan ja ollaan vuorovaikutuksessa vankien kanssa. Minun toimistoni ovi on aina auki.

Kolmenkymmenen vuoden aikana moni asia on muuttunut, vaikka perustyö on samaa. Vankien uusi sukupolvi on arvaamattomampaa ja erilaisten päihteiden käytön kasvu näkyy. Ongelmat ovat erilaisia kuin ennen ja se näkyy myös meidän osastollamme. Vaikka rutiinit säilyvät samana, koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

Vartijan työssä kehittyy hyvä ihmistuntemus

Vartijan työssä saa hyvän perustuntemuksen ihmisiin. Olenkin työssäni oppinut hyväksi ihmistuntijaksi ja saan nopeasti selville uusista ihmisistä, millaisia he ovat.

Vankilaan haetaan paljon erityyppisiä ihmisiä ja jokainen tekeekin työtä omalla persoonallaan. Tässä työssä pärjää parhaiten, kun on oma itsensä eikä pyri olemaan joku muu. Vankien kanssa on hoidettava myös ikäviä asioita, mutta ikävänäkin asian voi välittää helpommin, kun on oma itsensä.

Työ vaatii oman pään lujuuden ja sen asenteen, että työ on työtä, sillä tässä ei tehdä iloisten asioiden kanssa työtä. Tässä työssä asioiden ei saa antaa mennä ihon alle.

Huumorilla pärjää pitkälle ja tilannetajua pitää olla. Tiukkapipoisuus tekee työstä raskasta. Pitää osata keskustella ja kuunnella ja olla johdonmukainen. Jos toimii yhtenä päivänä tietyllä tavalla ja toisena toisella, tulee ristiriitaa. Jos menee töihin pahalla tuulella, se tarttuu helposti muihinkin ihmisiin.

Työssä on paljon hyvää. Työllisyystilanne on hyvä, palkalla tulee toimeen ja vuorotyöstä saa lisäpalkkaa. Työhön on mukana tulla, kun on yhtenäinen porukka ja työyhteisössä on hyvä henki. Oulu on pieni talo, ja meillä on työkavereiden kesken äärimmäisen hyvä henki. Kun uusia ja nuoria työntekijöitä tulee, he sopeutuvat porukkaan nopeasti.

Vankilassa täytyy pitää huolta omasta kunnosta ja käynkin päivisin meidän omalla kuntosalillamme. Pitäähän sitä pärjätä nuorten joukossa, niin vankien kuin henkilökunnankin kanssa.