Käyrän vankilan yksikönpäällikkö Aki Saarinen: Onnistuneessa työpäivässä pitää olla myös ripaus naurua

Kimmokkeen vankilatyöhön sain silloisen tyttöystäväni, nykyisin vaimoni, enolta, joka toimi vartijan/koiraohjaajan tehtävissä lääninvankilassa. Hän kysyi minulta, että olinko koskaan ajatellut työtä vankilassa… ja siitä se sitten lähti.

Rikosseuraamusalan töitä olen tehnyt nyt yhteensä yli 25 vuotta. Olen työskennellyt vartijana, rikosseuraamusesimiehenä, apulaisjohtajana, erityisasiantuntijana, yhdistelmäjohtajana sekä yksikönpäällikkönä. Vankiloista tutuiksi ovat tulleet Turun lääninvankila, Turun keskusvankila, nykyinen Turun vankila ja Käyrän vankila. Olen tehnyt töitä myös entisessä keskushallintoyksikössä sekä lyhyen aikaa kouluttajana Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa.

Käyrän vankilan apulaisjohtajana toimin 2010–2018. Pidin työstä, työporukasta ja työympäristöstä todella paljon. Muutama vuosi vierähti Risessä muissa töissä, mutta kun eteeni tuli mahdollisuus hakea Käyrän vankilan johtajan (nykyisin yksikönpäällikön) paikkaa, oli suunta selvä. En muista muuten työurani varrelta, että erityisen kunnianhimoisesti olisin tavoitellut nimenomaan johtajan virkaa, mutta eteen sattuneisiin tilaisuuksiin ja haasteisiin olen kyllä tarttunut. Ehkäpä kohtalollakin on ollut sormensa pelissä, kun olen lopulta ohjautunut sinne, minne sisälläni olen aina halunnut.

Koulutus tuo varmuutta sekä lain että ihmisten tuntemukseen

Vaikka juureni löytyvätkin vahvasti valvonnan taholta, sen perus- ja lähiesimiestehtävien sekä peruskoulutuksen parista, olen opintojen ja koulutuksen kautta saanut hyvät teoreettiset ja konkreettiset valmiudet myös moninaiseen johtamistoimintaan. Työssäni tarvittavia taitoja voisin luetella pitkään: Lain pykälien, asetusten, erilaisten määräysten ja ohjeiden, samoin kuin virkaehtosopimuksen hyvä tuntemus on välttämätöntä. Testatuiksi tulevat myös omat johtamis- ja esimiestaidot sekä yhteistyö-, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Niille kaikille on työarjessa tarvetta ja käyttöä päivittäin.

Omaa työtäni on karttuneen kokemuksen lisäksi auttanut myös oman hallinnonalan ja sen toiminnan laaja tuntemus. Olen myös saanut mahdollisuuksia kouluttautumiseen pitkin työuraa, mikä on tuonut työhön sekä varmuutta että uusia näkökulmia. Vankeinhoidon perustutkinnon ja sosionomitutkintojen (sekä AMK että YAMK) lisäksi pääsin työnantajan tukemana suorittamaan rikosseuraamusalan johtamiseen liittyvän maisteritutkinnon, Master of Studies in Applied Criminology, Penology and Management, Cambridgen yliopistossa, Englannissa vuosien 2018–2020 aikana.

Yksikönpäällikkö on vastuussa paljosta – hyvä työyhteisö ja viihtyisä työympäristö kantavat

Käyrän vankilan yksikönpäällikkönä vastaan viime kädessä kokonaisuudessaan yksikön toiminnasta. Vastuullani ovat muun muassa yksikön toiminnan lainmukaisuus ja toiminnan kehittäminen strategian ja tulostavoitteiden mukaisesti. Lisäksi vastaan henkilöstön työhyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ammatillisesta kehittymisestä. Ratkaisen myös päätösvaltaani kuuluvia vankeus- ja tutkintavankeuslaissa olevia asioita, kuten pitkäaikaisvankien poistumislupa- ja kurinpitopäätöksiä sekä valvotun koevapauden päätöksiä ja sen rikkomisen seuraamuksia. Yksikönpäällikkönä myös edustan yksikköä sekä annan ja teen tarvittaessa erilaisia lausuntoja ja selvityksiä.

Käyrän vankila on muuriton, avoin työympäristö, joka kesäisin on lisäksi vehreä ja kukkiva. Rauhallisen ja kaupungin vilinästä vapaan ympäristön lisäksi vähintäänkin yhtä tärkeä sija mielessäni on vankilan henkilöstöllä: meillä on moniammatillinen ja osaava porukka, porukan kesken rento fiilis, keskusteleva ilmapiiri ja hyvä tekemisen meininki. Tällaisen työporukan kanssa onnistutaan haastavissakin työtehtävissä. Onnistuneessa työpäivässä pitää myös olla ripaus naurua, ja näin kyllä usein Käyrän vankilassa onkin.

Muutos on mahdollista myös hyvään suuntaan

Maailma muuttuu, ja niin muuttuu rikosseuraamusalakin. Kilpailumentaliteetti, samoin kuin eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat lisääntyneet yhteiskunnassa yleisesti – ja tulevat pitemmällä aikavälillä vaikuttamaan merkittävästi myös rikosseuraamusalan asiakkaiden määrään ja heidän haasteisiinsa. Radikalisaatio, järjestäytynyt rikollisuus ja katujengit ovat jo nyt pysyvästi muuttaneet työympäristöämme ja vankilamaailmaa. Tulevaisuuden haasteisiimme kuuluvat siten myös näiden asioiden entistä tehokkaampi kontrolli ja haltuunotto.

Rikosseuraamuslaitoksen sisäisten muutosten, Rotin ja Rise 2.0:n, jälkeen työ kokonaisuutena seilasi vähän kaaostilassa, mistä nyt pikkuhiljaa matkataan kohti selkeämpiä vesiä. En haikaile vanhoja aikoja, mutta jokaisessa vaiheessa on mielestäni myös jotain hyvää, jota voi ja kannattaa säilyttää. Olen omaksunut itselleni ammatin suomalaisen rikosseuraamusalan piiristä ja haluan myös olla mukana kehittämässä sitä. Nykyistä työtäni haluaisin kehittää enemmän yksikön autonomisuutta korostavaan suuntaan.

Muutoksella on aina myös mahdollisuus onnistua. Tapasin erään elinkautisvangin ensimmäistä kertaa hänen ollessaan tutkintavankina. Itse olin tuolloin nuori vartija ja vasta urani alkuvaiheessa. Noin kymmenen vuotta myöhemmin, kun tulin Käyrän vankilaan apulaisjohtajan tehtäviin, tapasin hänet uudelleen. Vanki pyysi päästä juttelemaan: hän halusi pyytää minulta anteeksi aiemman tuomionsa alkuvaiheessa esiintynyttä asiatonta käyttäytymistään. Kuuntelin hänen kertomustaan noista alkuajoista ja ymmärsin, että edessäni istuva vanki ei ollut se sama, jonka olin aiemmin tuntenut: muutos hyvän suuntaan oli jossain kohtaa lähtenyt liikkeelle.