Yliopettaja Heidi Kajander Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta: Parasta työssäni on sparrata ihmisiä eteenpäin urapolullaan

Psykologia ja syyt rikolliseen käyttäytymiseen ovat kiinnostaneet minua lukioajoista alkaen. Olin jo lukioaikana päättänyt, että hakeudun rikosseuraamusalalle. Halusin ymmärtää rikollisuutta, sen syitä sekä rikoksen tekijöitä.

Suoritin lukion jälkeen ammattikorkeatutkinnon psykososiaalisesta työstä ja tein syventävät opinnot päihde- ja kriminaalityöstä sekä kriisi- ja mielenterveystyöstä.

Ajattelin tuolloin, että tarvitsen vielä lisää työkokemusta ja ammatillista varmuutta toisaalla ennen siirtymistäni rikosseuraamusalalle.






Tein työtä lastensuojelun ja aikuispuolen päihdekuntoutuksen parissa useissa eri yksiköissä, aina Australiaan asti.

Rise-urani alkoi 10 vuotta sitten Keravan vankilan Kisko-osastolta, jossa työskentelin vankien päihdekuntoutuksen parissa. Jatkoin opintopolkuani ylempään korkeakoulututkintoon ja suoritin näyttötutkinnon psykiatrisesta hoidosta Keravan vankilassa. YAMK:n lopputyössäni tutkin vankien kokemuksia Green Care -toiminnasta, jonka jälkeen avautui mahdollisuus päästä projektipäälliköksi Keravan Green Care -toimintaa kehittävään ERS-hankkeeseen. Projektin päätyttyä siirryin Keravan avovankilaosastolle sosiaalityön erityisohjaajaksi. Suoritin YAMK-tutkinnon jälkeen vielä ratkaisukeskeisen työnohjaajakoulutuksen Helsingin psykoterapiainstituutissa, sillä halusin perehtyä työntekijöiden motivointiin ja työhyvinvoinnin tukemiseen.

Innostus lähityön tutkimiseen syntyi Cambridgen yliopistossa

Keravalla työskennellessäni opintopolkuni johdatti minut Cambridgen yliopiston kriminologian maisteritutkintoon. Työpaikkani vaihtui Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen erikoissuunnittelijaksi. Kiinnostuin heti opintojeni alussa lähityöstä, kun ensimmäisen esseeni aiheena oli "Pains of imprisonment", joka käsitteli vankien ja henkilökunnan välisten suhteiden merkityksellisyyttä. Jatkoin aiheen käsittelyä gradussani "The Dilemma of Implementing Interactive Work in The Finnish Prison Service" ja pääsin opettamaan aihetta Rikosseuraamusalan koulutuskeskukseen, ensin määräaikaisessa ja lopulta vakituisessa virkasuhteessa.

Vastuualueenani on lähityön opintokokonaisuus rikosseuraamusalan perustutkinnolla jonka lisäksi vastaan vankilassa työskentelevän rikosseuraamustyöntekijä-koulutuksen kehittämisestä ja koordinoinnista. Osallistun myös muun muassa vastuuvirkamieskoulutuksen suunnitteluun.

Olen tammikuussa aloittanut Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologian väitöskirjan vartijoiden ja vankien välisestä vuorovaikutuksesta, jota tutkin keskusteluanalyysin avulla. Institutionaalista vuorovaikutusta on tutkittu aikaisemminkin, mutta tutkimusta ei ole tehty samalla syvyydellä vankilaympäristössä kuin mitä olen nyt tekemässä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä perustutkinto-opetuksessa että henkilöstön täydennyskoulutuksissa: millainen vuorovaikutus on tehokasta ja toimivaa, miten vuorovaikutuksen keinoin voidaan ratkaista kärjistyviä tilanteita ja mikä vuorovaikutuksessa toimii ja mikä ei. Kaikki nämä ovat keskeisiä tekijöitä dynaamisen turvallisuuden näkökulmasta.

Vankiloissa tehdään tärkeää työtä yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi

Pidän henkilökunnan näkemyksiä vankiloissa tehtävästä työstä tärkeinä. Suuri yleisö ei välttämättä hahmota, miten merkittävä rooli vankilassa tapahtuvalla työllä on uusintarikollisuuden vähentämisessä ja ennen kaikkea yksilön elämänlaadun kohenemisen kannalta. Vankien on helpompi keskittyä kuntoutukseen, kun he voivat luottaa siihen, että ammattitaitoinen henkilökunta hoitaa tehtävänsä jämäkästi ja oikeudenmukaisesti.

Meillä on huipputason vankeinhoitoa ja turvalliset työympäristöt muihin maihin verrattuna. Vaikka meidän työllämme on keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden kannalta, rikosseuraamusala ei ole alana kovin tunnettu. Haluankin työssäni vahvistaa työntekijöiden kokemusta siitä, että he tekevät tärkeää ja merkityksellistä työstä. Monet täydennyskoulutukseen tulleet valvonta- ja ohjaushenkilöstön jäsenet ovatkin sanoneet saaneensa koulutuksista uutta virtaa työn tekemiseen."

Parasta työssä on auttaa ihmisiä eteenpäin

Rise on opiskeluun ja urakehitykseen tukeva organisaatio. Meillä on mahdollisuus kehittyä ja työnantaja tukee sitä. Olen Risen virkaurani aikana opiskellut kolme tutkintoa ja nyt työstän väitöskirjatutkimusta ja sekä opettajan pedagogisia opintoja. Työnantaja ja esimieheni eri yksiköissä ovat aina suhtautunut opintoihini myönteisesti. Parasta työssäni on se, että voin tarjota ihmisille väylän mennä omaa polkua eteenpäin. Minua on aina tsempattu omilla opintopoluillani ja tarvittaessa annettu opintovapaata kouluttautumiseen. Olen mielelläni yliopettajan roolissa ja autan ihmisiä etenemään omalla polullaan eteenpäin.






Vaikka olen opiskellut paljon työni ohessa, elämäni ei ole pelkkää työtä ja opiskelua. Olen esimerkiksi tänä kesänä käynyt ajelemassa Norjassa moottoripyörällä. Vaikkakin tunnustan, että minulla oli reissussa läppäri mukana, sillä kirjoitin yhden kasvatustieteen esseen reissun lomassa pysyäkseni opettajan pedagogisten opintojen aikataulussa.

Julkaistu 18.9.2020