Sosiaalinen kuntoutus vankiloissa

Vankiloiden kuntouttavaa toimintaa ei välttämättä tunneta kovinkaan hyvin, koska vankilat eivät ole kuntoutuslainsäädännön tarkoittamia kuntoutusorganisaatioita. Vankiloissa tehdään kuitenkin paljon sosiaalista kuntoutusta, joka on sisällöltään moninaista ja kuntoutujan tarpeista lähtevää.

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan ammatillisesti arvioitua, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta asiakkaan toimintakyvyn vahvistamiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta säädetään sekä vankeus- että sosiaalihuoltolaissa, joten parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistämällä eri hallinnonalan palvelut yhdeksi asiakkaan kuntoutusta tukevaksi kokonaisuudeksi.

Vankilassa sosiaalinen kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi arkielämän taitoja ylläpitävää, sosiaalisia suhteita ja vanhemmuutta tukevaa, työelämävalmiuksia, terveyttä ja hyvinvointia parantavaa tai vapauteen valmentavaa toimintaa. Sosiaalisten suhteiden säilyttäminen vankilan ulkopuolelle on olennainen osa kuntoutusta. Kuntouttavia menetelmiä on runsaasti:

• toiminnalliset menetelmät
• ryhmätoiminnot
• työpajatyöskentely
• yhdessä tekeminen
• keskustelut
• kannustus
  
• ja vahvistaminen.
  

Sosiaalisesta kuntoutuksesta hyötyvät erityisesti vangit, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikkoa ja joilla on vaikeuksia sijoittua vankilan muuhun toimintaan, kuten työhön, tavoitteelliseen opiskeluun tai uusintarikollisuuteen vaikuttavaan ohjelmatyöhön. Monilla vangeista on ongelmia päihteiden käytön suhteen ja usein sosiaalista kuntoutusta järjestetään kiinteästi päihdekuntoutukseen liittyen tai päihdekuntoutuksen jälkeen.

Arkielämän taidot

Vankiloissa järjestetään toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä vangin arkielämän taitoja ja sosiaalisia taitoja, auttaa häntä ohjautumaan ammatillisiin opintoihin tai työelämään tai muuten valmistautumaan vapautumista varten. Toiminta tukee myös päihteettömän ja rikoksettoman elämäntavan omaksumista ja sitä järjestetäänkin usein kiinteästi päihdekuntoutukseen liittyen tai päihdekuntoutuksen jälkeen.
Elämänhallintaa lisääviä ja vapauteen valmentavia ohjelmia järjestetään useassa vankilassa. Kurssien pituus vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin, lisäksi toiminta voi olla jatkuvaluonteista esimerkiksi kuntoutusosastolla tapahtuvaa. Lisäksi Arki sujuvaksi -kursseja (martat.fi) järjestetään yhteistyössä Marttaliiton kanssa.

Arkielämän perustaitojen kohentaminen käsittää ruoanlaittoon, vaatehuoltoon, omasta hyvinvoinnista ja kodista huolehtimiseen, taloussuunnitteluun sekä erilaisten asioiden hoitoon liittyviä kysymyksiä. Arkielämän taitoja voidaan opettaa eri yhteyksissä kuntouttavilla osastoilla, erillisinä kursseina tai taloushuollon yhteydessä.

Toimintakykyä ylläpitävä toiminta

Vankiloissa järjestetään myös toimintakykyä ylläpitävää toimintaa lähinnä niiden vankien aktivoimiseksi, joita on vaikea sijoittaa muuhun toimintaan. Toiminta sisältää esimerkiksi pienimuotoista puu- ja metallityötä sekä työpaja- ja askartelutoimintaa.

Sen lisäksi että vangit voivat sääntöjen mukaisesti olla yhteydessä läheisiinsä muun muassa puhelimitse, tapaamisten kautta ja poistumisluvilla, vankilat järjestävät sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja kehittävää toimintaa. Toimintaa järjestetään erityisesti perheleireillä, jotka voivat suuntautua parisuhteen tai vanhemmuuden tukemiseen tai vuorovaikutuksen kehittämiseen yhdessäolon kautta. Perheleirejä järjestävät vankilat itse tai yhteistyössä Rikoksettoman elämän tukisäätiön (rets.fi) kanssa. Leirit pidetään yleensä avolaitoksissa tai ulkopuolisissa toimintapaikoissa.

Punainen Risti (punainenristi.fi) järjestää Isä-lapsi-toimintaa muutamassa vankilassa. Sen tarkoituksena on tukea vanhemman ja lapsen välistä suhdetta sekä opettaa isille vanhemmuuden taitoja.

Hämeenlinnan ja Vanajan vankiloiden äiti-lapsi-osastoilla annetaan äideille valmiuksia pienen lapsen kohtaamiseen ja arkielämän jäsentämiseen.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen pyritään vahvistamalla väkivallattomia ja vastuullisia tapoja toimia parisuhteessa ja vanhempana. Erityisesti naisvangeilla on myös tarvetta toipua lähisuhdeväkivallasta.