Ohjelmatyö

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen tavoite rikosseuraamusalalla 1990-luvun lopulta lähtien. Uusintarikollisuuteen vaikuttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita seuraamusjärjestelmässä rikoksentekijöihin kohdistetaan ja jotka vähentävät heidän rikollisen käyttäytymisensä uusimisriskiä.

Ohjelmatoiminta on vakiintunut kansainvälisesti yhdeksi niistä menetelmistä, joilla pyritään edesauttamaan rikollisesta elämäntavasta irtaantumista. Rikosseuraamusalalla on toteutettu 90-luvulta alkaen kognitiivis-behavioraaliseen (eli ajattelemiseen ja käyttäytymiseen liittyvään) teoriaan perustuvia kuntouttavia ohjelmia. Eniten järjestetään erilaisia päihdekuntoutusohjelmia tai tiettyyn rikostyyppiin, kuten väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistyneille tarkoitettuja ohjelmia rikoksen uusimisriskin vähentämiseksi. Suomi on seurannut tiiviisti kansainvälistä kehitystä ohjelmatyössä sekä pyrkinyt kehittämään toimintaa kansainvälisten suositusten mukaisesti.

Ohjelma on yleisnimitys, jolla pyritään ilmaisemaan, että kysymys ei ole terapiasta vaan strukturoiduista eli rakenteellisesti jäsennellyistä työskentelymuodoista uusimisriskiin vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamiseksi. Ohjelmat vaihtelevat muutosmalliensa, laajuutensa, menetelmiensä ja tavoitteidensa suhteen. Motivointiohjelmat toteutetaan joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vaikuttavuusohjelmat (rikosperusteiset ja päihdekuntoutusohjelmat) ovat pääsääntöisesti ryhmämuotoisia ja niissä hyödynnetään tietoisesti ryhmän kokemuksellisuutta ja ryhmädynamiikkaa. Rikosseuraamusalalla on käytössä useita nk. akkreditoituja (hyväksyttyjä) ohjelmia, joiden odotetaan tieteellisen tutkimuksen perusteella vaikuttavan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Motivointiohjelmat

Motivointiohjelmat ovat lyhyitä yksilö- tai ryhmämuotoisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on muutokseen (rikoksettomuuteen/päihteettömyyteen) motivointi.

Rikosperusteiset ohjelmat

Rikosperusteiset ohjelmat on tarkoitettu tiettyyn rikostyyppiin syyllistyneille henkilöille, kuten väkivalta- tai seksuaalirikollisille. Näihin ohjelmiin osallistuminen ei kuitenkaan aina edellytä, että olisi suorittamassa tuomiota juuri tästä rikoksesta vaan riittää, jos on aikaisemmin syyllistynyt tällaiseen toimintaan ja kokee tarvitsevansa siihen apua. Rikosperusteisissa ohjelmissa pyritään keskittymään tiettyihin rikolliseen käyttäytymiseen liittyviin tekijöihin. Esimerkiksi seksuaalirikoksiin syyllistyneillä niitä voivat olla poikkeava seksuaalinen kiinnostus, seksuaalinen virittäytyminen, ajatusvääristymät, puutteellinen empatiakyky ja vaikeudet tunnistaa henkilökohtaisia riskitilanteita.

Päihdekuntoutusohjelmat

Päihdekuntoutusohjelmat ovat yksi osa päihdekuntoutusta. Nämä ohjelmat suunnataan eriasteisista päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Päihdekuntoutusohjelmat voivat olla hyvin monimuotoisia. Ne voivat alkaa esimerkiksi vieroituksen jälkeen tapahtuvina motivoivina keskusteluina tai ohjelmina ja päättyä intensiivisimmillään osallistumiseen pitkään yhteisöhoitokuntoutukseen.
Yleisohjelmat

Yleisohjelmat pyrkivät vaikuttamaan rikolliseen käyttäytymiseen. Niitä ei ole kohdennettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille vaan yleisohjelmien avulla osallistujat pyrkivät arvioimaan toimintansa seurauksia eri näkökulmista. Yleisohjelmia voidaan suunnata hyvin laajalle joukolle vankeja tai yhdyskuntaseuraamusasiakkaita.

Arjen taitojen ja sosiaalisten valmiuksien lisääminen

Rikosseuraamusalalla toteutetaan myös sellaista sosiaalista kuntoutusta, jonka ensisijainen tavoite ei ole uusintarikollisuuteen vaikuttaminen vaan toiminnan tavoitteena on ylläpitää tai lisätä tuomitun arkielämän taitoja ja sosiaalisia valmiuksia, auttaa häntä ohjautumaan ammatillisiin opintoihin tai työelämään tai muuten valmistautumaan seuraamuksen jälkeiseen elämään. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi asumistaitojen kursseja, velkaneuvontaa, arkitaito- tai terveysneuvontaryhmiä, perheleirejä, erilaisia vanhemmuuden tukemisen ohjelmia ja ryhmiä tai vapauttamisryhmiä.

Akkreditointi

Akkreditointi tarkoittaa käsikirjaan perustuvan tavoitteellisen kuntoutuksen ja toimintaohjelmien hyväksymismenettelyä. Asiantuntijatyöryhmä arvioi käytössä olevien ja uusien ohjelmien laatua ja vaikuttavuutta rikoksen uusimisriskiin. Ryhmä koostuu Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatyön asiantuntijoista ja tarvittaessa myös ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä. Hyväksymismenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että rikosseuraamusalan asiakkaille suunnatut ohjelmat täyttävät niille asetetut kriteerit ja että ohjelmalla pystytään vaikuttamaan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tällä hetkellä käytössä olevat akkreditoidut ohjelmat:

• Viisi keskustelua muutoksesta (VKM): motivoiva yleisohjelma

• Suuttumuksen hallinta (SUHA): lyhytkestoinen vaikuttavuusohjelma impulsiiviseen väkivaltaan

• Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA): pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma vakavaan ja harkittuun väkivaltaan

• STEP – ryhmämuotoisena toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille

• Uusi suunta – yksilötyönä toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille

• Antiriippuvuudet® (AR): lyhytkestoinen motivointiohjelma päihdeongelmiin

• Kalterit taakse® (KT): pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin

• Vankiloiden yhteisökuntoutus: yhteisössä toteutettava pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin

• Cognitive Skills (CS): Yleisohjelma kognitiivisten taitojen kehittämiseen

• Ajattelutaitoa työpaikalle (ATT): ohjelma pyrkii vahvistamaan rikoksentekijän työelämävalmiuksia

Muut käytössä olevat ohjelmat tai hyvät käytännöt:

• MOVE! Lähisuhdeväkivallan puheeksiotto

• VINN: Motivointi ja keskusteluohjelma naisille (koulutettu keväällä 2018)

• Liikenneturvaohjelma (LTO): Ohjelma liikennerikkomuksiin syyllistyneille

• Ohjauspyörä: Päihde- ja rikoskäyttäytymiseen vaikuttava ohjelma

• Mielekäs päivä: Arjen taitoja kehittävä ryhmä

• Oppimisvaikeuksista vapaaksi: Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyvä toimintamalli

• Päihteiden käytön puheeksi otto ja retkahduksen käsittelyn malli: positiivisen päihdetestin jälkeen käytettävä menetelmä

• Terve-kurssi: Huumausaineita käyttävien terveysneuvonta

• Vanhemmuus-ryhmä: Vanhemmuuden taitoja tukeva ryhmä

• Voiva: Romanierityinen työskentelymuoto