Yleisohjelmat

Cognitive Skills -ohjelma (CS-ohjelma)

Cognitive skills (tunnetaan myös nimellä Reasoning and Rehabilitation ®)-ohjelma on Elizabeth Fabianon, Robert Rossin ja Frank Porporinon Kanadassa rikoksentekijöille kehitetty on ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen yleisohjelma. Cognitive Skills otettiin käyttöön vankiloissa ja kriminaalihuollossa Suomessa vuonna 1997. Sittemmin yhdyskuntaseuraamustoimistot ovat luopuneet ohjelman käytöstä kokonaan, koska asiakkaita oli vaikea saada sitoutumaan näin pitkään ryhmämuotoiseen ohjelmaan. Ohjelma on lisensoitu ja se on kansainvälisesti hyvin laajasti tunnettu.

Kohderyhmä ja tavoite: Cognitive skills -ohjelma on tarkoitettu rikoksentekijöille, joilla on puutteita ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidoissa. Ohjelman tavoitteena opettaa taitoa pohtia ja arvioida omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä sen seurauksia ja siten oppia kokemuksesta.

Sisältö: Cognitive Skills -ohjelmassa käydään läpi seuraavia asiakokonaisuuksia: Ongelmanratkaisutaitoja; tunnistamaan ongelma, löytämään vaihtoehtoiset ratkaisut ja ennakoimaan ratkaisun seurauksia. Itsekontrollia; pysähtyä ajattelemaan ennen kuin toimii, tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa. Kriittistä ajattelua; tarkastelemaan kriittisesti omia käsityksiään ja huomaamaan ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen välinen yhteys sekä erottamaan tosiasiat, kuvitelmat ja mielipiteet toisistaan. Sosiaalisia taitoja; toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kykyä vastaanottaa kritiikkiä, pyytää apua ja neuvotella. Luovaa ajattelua; välttämään jäykkiä asenteita, arvioimaan eri vaihtoehtoja sekä tutkimaan omaa suhtautumistaan ongelmiin. Arvojen pohdintaa; tunnistamaan oman arvomaailmansa piirteitä ja tarkastelemaan asioita myös muista näkökulmista. Oppitunnit sisältävät ohjaajan alustusten lisäksi paljon harjoittelua, mm. rooliharjoituksia, päättely- ja päätöksentekoharjoituksia sekä erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä.

Toteutus: Ohjelma koostuu 38:sta kahden oppitunnin opetuskerrasta. Oppitunteja pidetään 2-4 kertaa viikossa. Ohjelman läpivienti kestää 3-4 kuukautta. Oppituntien ulkopuolella kurssilaiset harjoittelevat ja testaavat käytännössä, mitä ovat oppineet.

VKM- viisi keskustelua muutoksesta (Beteende Samtal Förändring, BSF)

Ruotsalaisten Åke Farbringin ja Pia Bergen kehittämä Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelma on motivoivan keskustelun menetelmän pohjalta luotu keskustelusarja. Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelma (VKM) otettiin käyttöön silloisessa Kriminaalihuoltolaitoksessa vuonna 2006. Vuodesta 2009 lähtien on ohjelman käyttöön ottoon koulutettu myös vankiloiden henkilöstöä. Ohjelman suomalainen käännösversio on ollut kaksi kertaa akkreditointityöryhmän käsittelyssä.

Kohderyhmä ja tavoite: Ohjelma sopii hyvin laajalle joukolle vankeja sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittaville asiakkaille. Ohjelman tavoitteena on edistää asiakkaan päätöksentekoa mahdolliseen muutokseen liittyen.

Sisältö: Asiakkaan muutokseen viittaavien lausumien edistäminen ja vahvistaminen sekä muutokseen sitoutuminen ovat koko työn johtavia ajatuksia. Sisäisen motivaation luomiseksi käytetään neljää periaatetta: 1) Voimistetaan vastakohtia 2) käsitellään vastarintaa 3) herätetään ja vahvistetaan asiakkaan uskoa omaan kykyyn muutoksen toteuttamisessa 4) osoitetaan empatiaa. Keskustelusarjassa tehdään runsaasti tehtäviä, joiden avulla motivaatiota muutokseen tutkitaan eri näkökulmista.

Toteutus: Keskustelusarja sisältää alkutapaamisen sekä viisi yksilötyönä toteutettavaa strukturoitua keskustelua.

Ajattelutaitoja työpaikalle (Thinking skills for workplace)

Ajattelutaitoja työpaikalle on englantilainen kognitiivis-behavioraalinen ohjelma, jonka ovat kehittäneet Janet McLellan ja Emma Preece. Ohjelman tekijänoikeudet omistaa IMPACT Development Partnership's Strategy Board.

Kohderyhmä ja tavoite: Ajattelutaitoa työpaikalle -ohjelma on tarkoitettu yhdyskuntapalvelua suorittaville, ehdonalaisessa vapaudessa oleville ja vankeusvangeille, jotka ovat siirtymässä avolaitokseen, ehdonalaiseen vapauteen tai koevapauteen ja joilla on rangaistusajan suunnitelmassa työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Ajattelutaitoja työpaikalle kurssin tarkoitus on parantaa rikoksentekijän ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua ja perspektiivinottamistaitoa sekä korostaa näiden taitojen käyttämisen tärkeyttä työpaikalla.

Sisältö: Ohjelman aikana käydään läpi ongelmanratkaisutaitoja, ajattelun virheitä, toisten huomioon ottamista, sosiaalisia taitoja työpaikalla sekä itsearvioidaan ja kerrataan ohjelman aikana opittuja asioita. Kurssi tähtää myös siihen, että rikoksentekijä kehittää erinäisiä sosiaalisia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä työpaikalla.

Toteutus: Ohjelma sisältää 8 ryhmämuotoista istuntoa.

Oppimisvaikeuksista vapaaksi -käytäntö

Kohderyhmä ja tavoite: Oppimisvaikeuksista vapaaksi -työmenetelmä ei ole siis varsinainen ohjelma, vaan Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeessa luotu yksilö- ja ryhmätyöhön sopiva hyvä käytäntö. Kansiota suositellaan käytettäväksi sellaisten asiakkaiden kanssa, joille oman oppimisen pohtiminen on ajankohtaista ja tarpeellista. Työmenetelmän käyttö ei sinänsä edellytä, että asiakkaalla olisi diagnosoitavissa oppimishäiriötä.

Sisältö: Käsikirja koostuu erilaisista oppimiseen liittyvistä teemoista; oppimisvaikeudet, oppimistyylit, muisti, tarkkaavuus, itsetunto ja oppiminen, päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydet oppimiseen sekä koulutus ja työ. Työmenetelmä toimii ennen kaikkea informoivana ja motivoivana, mutta ei sellaisenaan korjaavana toimintamuotona. Kansiota voidaan käyttää joustavasti ja asiakkaan tarpeiden mukaan valikoiden.

Toteutus: Käytäntö soveltuu käytettäväksi niin yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kuin vankiloidenkin käyttöön. Ensisijaisesti se soveltuu opinto-ohjaajien käyttöön, mutta myös muut vankilan erityistyöntekijät voivat hyödyntää sitä työssään. Kansio on suositeltava apuväline esimerkiksi työtoiminnassa ja tietyillä osastoilla käytettäväksi, kuten esimerkiksi tietyillä sitoumusosastoilla, joissa on varsin vähän tai ei lainkaan järjestettyjä toimintoja. Oppimisvaikeuksien käsittely ei saa ohittaa rangaistusajan suunnitelmassa asetettuja tavoitteita, kuten esimerkiksi päihdekuntoutusta tai uusintarikollisuutta vähentäviä ohjelmia.

VINN -motivointi ja keskusteluohjelma naisille (VINN-samtalegruppe for kvinner)

Norjalainen VINN – motivointi ja keskusteluohjelma naisille kehitetty yleisohjelma, jota käytetään myös Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Ohjelman ovat kehittäneet Torunn Höjdahl ja Marna Störksen. Rikosseuraamusvirasto on saanut ohjelman käyttöönotto-oikeudet vuonna 2009.

Kohderyhmä ja tavoite: Ohjelma on tarkoitettu vankilarangaistusta tai yhdyskuntaseuraamusta suorittaville naisille. Ohjelma edellyttää, että naiset ovat valmiit jakamaan kokemuksiaan toisten kanssa, että he arvostavat muutoksen mahdollisuutta ja suhtautuvat avoimesti toisenlaisiin vaihtoehtoihin elämässä. Arviointikeskus ja ohjelmaa toteuttava vankila huolehtivat osallistujien haku- ja valintamenettelystä. Ohjelma soveltuu kuntoutujan muutos- ja kuntoutumisprosessin eri vaiheisiin. Ohjelmassa motivoidaan naisia muutokseen, joka auttaa avaamaan uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia elämässä ja parantaa elämänlaatua sekä motivoi elämään ilman rikoksia.

Sisältö: VINN-ohjelman päämääränä on, että osanottajat voisivat laajentaa tietojaan ja taitojaan, lisätä itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja sekä uskoa omiin muutoskykyihinsä. VINN-ohjelman teemat ovat identiteetti ja käsitys omasta itsestä, avoimuus ja viestintä, rikollisuus, muutos ja valinta, talous, päihteet ja riippuvuus, seksuaalisuus ja rakkaus, lapset, suru ja menetys, viha, rajat, väkivalta, verkostot ja suhteet. Ryhmän ohjaaminen perustuu asiakaskeskeiseen neuvontaan, motivoivan keskusteluun sekä muutosprosessin vaiheiden käsittelyyn. Ohjelman toteutuksessa painotetaan ryhmäprosessia ja sitä, että osallistujat saavat käsityksen omista voimavaroistaan ja oppivat käyttämään niitä muutostyöskentelyssä.

Toteutus: VINN ohjelma koostuu 14 eri teemasta. Ohjelmaa on mahdollista toteuttaa yksilötyössä sekä ryhmämuotoisena. Lyhennetty ryhmäohjelma sisältää vähintään 24 tuntia pakollisia aihealueita ja 3 yksilökeskustelua. Pitkänä versiona toteutettava ohjelma sisältää 15 (45 tuntia) ryhmäistuntoa ja 4 yksilökeskustelua. Ryhmäistuntojen taajuus 2 - 3 krt/vk.