Päihdetyö
Päihteet, rikollisuus ja syrjäytyminen ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden koulutustausta, sosiaalinen asema, ammatillinen ura ja terveydentila ovat selkeästi heikommat kuin muulla väestöllä. Monella rikoksentekijöistä on vakavaa päihteiden ongelmakäyttöä. Päihdetyö on siten yksi tärkeimmistä keinoista, kun haluamme vähentää uusintarikollisuutta ja edistää vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Päihdetyö yhdyskuntaseuraamuksissa
Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomituista noin puolella on päihteiden ongelmakäyttöä. Yhdys-kuntaseuraamustyössä päihdetyö on päihteiden käytön puheeksiottoa, arviointia, motivointia, päihteettömyydessä tukemista sekä retkahdusten käsittelyä ja ennaltaehkäisyä. Lisäksi työssä tehdään paljon palveluohjausta ja verkostotyötä eri päihdepalvelupaikkojen kanssa. Asiakasta autetaan myös saamaan tarvitsemiaan palveluita kuten esimerkiksi kunnan järjestämää päihdekuntoutusta.
Yhdyskuntaseuraamusta suorittava on velvoitettu olemaan rangaistusajan päihteettä. Päihteettömyyttä myös valvotaan seuraamuksen aikana .
Päihdetyö vankiloissa
Vangeista noin 80 prosentilla on ongelmia päihteiden käytön kanssa. Päihdeongelma on myös yksi keskeinen rikollista elämäntapaa ylläpitävä tekijä. Vankilaan saavuttaessa kartoitetaan päihteiden käyttöä ja tarvittaessa aloitetaan vieroitushoito tai opioidiriippuvaisten korvaushoito, annetaan tietoja päihteiden vaikutuksista ja niiden käyttöön liittyvistä terveysriskeistä sekä kerrotaan vankilassa ja vapautumisen jälkeen tarjolla olevasta päihdekuntoutuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen VTH eli Vankiterveydenhuollon yksikkö (vth.fi) vastaa vankien terveydenhuollosta vankeuden aikana.
Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan muun muassa päihteiden käyttöä ja käytön yhteyttä rikollisuuteen, päihdekuntoutuksen tarvetta sekä sitä, millainen kuntoutus asiakkaalle sopisi ja mihin hän itse on valmis sitoutumaan. Kaikki vangit, joiden rangaistusajan suunnitelmassa mainitaan tavoitteena päihteiden käyttöön vaikuttaminen, ohjataan vankilan päihdetyön erityisohjaajan vastaanotolle. Vanki voi myös aina itse hakeutua keskustelemaan päihteiden käytöstään. Tämän jälkeen pohditaan, millaisesta päihdekuntoutuksesta vanki hyötyisi.
Vankiloissa käytetään lyhyitä motivointiohjelmia, joiden tavoitteena on jakaa tietoa ja motivoida muutokseen. Pidemmät ryhmämuotoiset ohjelmat perustuvat useimmiten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sisältäen rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia tehtäviä ja keskusteluja. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen lisäksi toteutetaan päihdekuntoutusta yksilötyönä, sillä kaikki vangit eivät halua tai sovellu ryhmämuotoiseen toimintaan.
Yksilökeskusteluja käydään myös motivoitaessa ryhmämuotoiseen päihdekuntoutukseen sekä monien ryhmämuotoisten ohjelmien oheis- tai jatkohoitona. Lisäksi vangeilla on useissa vankiloissa mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan kuten AA- (apuaalkoholismiin.fi) tai NA-ryhmiin (na-suomi.org) .
Päihteettömyyttä tukevat myös muut toiminnot
Usein rikosseuraamusasiakkaiden ongelmana eivät ole ainoastaan päihteet vaan päihdeongelma on kietoutunut muihin arjessa selviytymisen vaikeuksiin, kuten koulutuksen ja työkokemuksen puutteeseen, somaattisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä rikolliseen elämäntyyliin. Siksi on tärkeää, että myös näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Rikosseuraamusasiakkaat hyötyvät usein myös muista työmuodoista, jotka sisältävät päihteetöntä elämäntapaa tukevia elementtejä, vaikka eivät varsinaista päihdekuntoutusta olekaan.
Kuntoutuminen vankilassa on tuloksekkainta silloin, kun se kytketään muihin yhteiskunnassa selviytymistä tukeviin toimiin. Vangin osallistuminen toimintoihin pyritään järjestämään siten, että opiskelu, työ ja vapaa-ajan harrastukset muodostavat integroidun päiväjärjestyksen tai jatkumon päihdekuntoutuksen kanssa. Erityisen tärkeää on korostaa perheen ja muiden päihteettömyyttä tukevien yhteyksien säilyttämistä ulospäin sekä vankilan ulkopuolella olevien palvelujen saavutettavuutta vankilassaoloaikana sekä jatkumona tuomion päätyttyä.
Päihdekuntoutuksen tarpeessa olevia vankeja voidaan sijoittaa myös vankilan ulkopuoliseen päihdehoitolaitokseen enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos sen todetaan edistävän kuntoutumista.
Julkaistu 16.12.2022