Päihdeohjelmat

Terveysneuvonta-kurssi

Kohderyhmä ja tavoite: Terve-kurssin on kehittänyt Kriminaalihuollon tukisäätiö ja sen kohderyhmää ovat suonensisäisiä huumeita käyttäneet vangit. Kurssin ensisijaisena tavoitteena ei ole päihteiden käytön lopettaminen vaan tavoitteena on vähentää riskikäyttäytymistä sekä kannustaa itsestä ja toisista huolehtimiseen.

Sisältö: Kurssin aiheina ovat hepatiitit, hiv, yliannostus ja ensiapu, päihteet ja mielenterveys, pistämiseen liittyvät riskit, seksuaalisuus, päihdehoito ja terveysneuvonta. Kurssilla keskeistä on käyttäjän omien kokemusten ja ongelmien esiin tuominen, tiedon kyseenalaistaminen, väärän tiedon purkaminen ja oikaiseminen.

Toteutus: Terve-kurssi on ryhmämuotoinen, informoiva ja strukturoitu kurssi, jossa keskitytään huumeiden käytön aiheuttamiin terveyshaittoihin. Ohjelma sisältää kahdeksan ryhmäistuntoa. Ohjaajiksi suositellaan työparina toimivaa sairaanhoitajaa ja päihdetyön ohjaajaa. Ohjelmaa voidaan käyttää myös yksilötyössä.

Ohjelma on hyväksytty EMCDDA:n haittojen vähentämistyön sekä WHO:n tartuntatautien ehkäisytyön hyvänä käytäntönä.

Antiriippuvuudet-ohjelma

Kohderyhmä ja tavoite: Antiriippuvuudet-ohjelma on ryhmämuotoinen motivointiohjelma, joka on ollut käytössä vankiloissa yli 15 vuotta. Ohjelman kohderyhmää ovat joko lyhytkestoista muutaman kuukauden vankeustuomiota suorittavat päihdeongelmaiset vangit tai vangit, jotka ovat vasta havahtumassa päihdeongelmansa hoitoon. Ohjelmaa käytetään myös yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkailla, jotka haluavat muutosta elämäänsä suhteessa päihteisiin ja päihteiden käytön seurauksiin. Tavoitteena on antaa tietoa päihdeongelmasta, auttaa oman päihteidenkäytön arvioinnissa sekä tukea muutoksen käynnistämistä ja suunnittelua.

Sisältö: Sisältö etenee teemoittain. Keskeisiä sisältöjä ovat riippuvuus, muutos, muutoksen ylläpitäminen ja muutosta tukevan verkoston rakentaminen. Kurssin työmenetelmiä ovat tehtävät, harjoitukset, ryhmäkeskustelut ja palautteet.

Toteutus: Ohjelman kesto on 12 tuntia sisältäen kuusi kahden tunnin pituista ryhmätapaamista.

Ohjelma on hyväksytty akkreditointimenettelyssä vuonna 2018.
Kalterit taakse -päihdekuntoutusohjelma

Kohderyhmä ja tavoite: Kalterit taakse on ryhmämuotoinen päihdekuntoutusohjelma, jonka kohderyhmänä ovat muutoksesta motivoituneet vangit, joiden rangaistusajan suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi päihteiden käyttöön vaikuttaminen. Tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään omaa kokemusmaailmaansa ja käyttäytymistään ja siten löytämään keinoja näiden muuttamiseen.

Sisältö: Kalterit taakse -ohjelma pohjautuu kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan. Ohjelman aikana keskitytään päihde- ja rikoskierrettä ylläpitävien ajattelu- ja toimintamallien muuttamiseen. Perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta tunnekokemuksessa. Ajattelun ja tunteiden välisen suhteen muuttuminen merkitsee myös muutosta tarkoituksenmukaisten toimintamallien rakentumisessa. Ohjelman teemoina ovat tietoisuuden lisääntyminen ja motivoituminen, vaihtoehtoiset selviytymiskeinot, elämäntavan muuttaminen ja uuden elämäntavan vakiinnuttaminen.

Toteutus: Ohjelma sisältää 40 kolmen tunnin pituista istuntoa, joita pidetään 2–3 kertaa viikossa. Tuntimäärä on yhteensä 120 tuntia. Lisäksi on kolme yhden tunnin mittaista yksilökeskusteluaikaa. Kurssin menetelmiä ovat ryhmäkeskustelut, harjoitukset ja tehtävät.

Ohjelma on hyväksytty akkreditointimenettelyssä vuonna 2016.

Yhteisökuntoutusohjelma

Kohderyhmä ja tavoite: Yhteisökuntoutusohjelma on tarkoitettu päihdeongelmaisille vangeille, jotka sitoutuvat yhteisöhoitoon ja haluavat päihteettömän ympäristön lisäksi apua päihdeongelmansa hoitoon. Tavoitteena tukea osallistujia mielekkään, päihteettömän elämän saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Sisältö: Vankiloiden yhteisöhoidon peruselementteihin lukeutuvat yhteinen päätöksenteko, vertaistuki, sallivuus ja kohtuullinen realiteettikonfrontaatio. Yhteisökuntoutusohjelma pyrkii antamaan valmiuksia siviilielämää varten vahvistamalla itsetuntemusta ja seuraamusajattelua liittyen päihteettömään ja rikoksettomaan elämään. Yhteisöhoidon aikana pyritään löytämään uusia keinoja parempaan elämänhallintaan antamalla tietoa päihderiippuvuudesta. Ohjelma sisältää ryhmätoimintaa, tehtäviä, keskusteluryhmiä, ja toiminnallisia ryhmiä.

Toteutus: Ohjelmaa toteutetaan vankiloiden sopimus- eli niin kutsutulla päihteettömällä osastolla. Ohjelman kesto on noin 6–12 kuukautta. Ryhmiä järjestetään 4–5 kertaa viikossa.

Ohjelma on hyväksytty akkreditointimenettelyssä vuonna 2013.

Terveydenhuollon päihdetyö

Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on sosiaali- ja terveysministeriön alaisella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vankiterveydenhuollon yksiköllä (VTH) , jossa työskentelee noin 200 terveydenhuollon ammattilaista.

Sairaanhoitaja tapaa vangin heti tämän saavuttua vankilaan ja tekee lyhyen kartoituksen vangin terveydentilasta ja lääkityksestä. Kaikille vangeille tehdään myöhemmin perusteellisempi tulohaastattelu sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi.

Haittojen vähentämistyö Suomen vankiloissa muodostuu terveysneuvonnasta, testauksesta ja rokotuksista, desinfiointiaineen, kondomien ja liukuvoiteen jakelusta ja niiden helposta saatavuudesta sekä opioidiriippuvaisten korvaushoidon toteuttamisesta. Käytössä on myös terveysneuvontaohjelma.

Vankien päihdeongelmat ja niihin liittyvät muut sairaudet ovat hyvin yleisiä ja niitä hoidetaan vankiloiden poliklinikoilla, Vankiterveydenhuollon sairaaloissa tai jossain tilanteissa vankilan ulkopuolisissa sairaaloissa. Vankisairaalassa annetaan päihdepsykiatrista hoitoa naisvangeille. Psykiatrinen vankisairaala vastaa miesvankien akuutista psykiatrisesta sairaalahoidosta. Sairaalalla on yksiköt Turussa ja Vantaalla.

Suomen vankiloissa sosiaali- ja terveysministeriön opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä antaman asetuksen (33/2008) mukaista opioidiriippuvaisten korvaushoitoa saadaan aloittaa sellaiselle opioidiriippuvaiselle potilaalle, joka ei ole vieroittautunut opioideista. Opioidiriippuvaisen hoidon tarve voidaan arvioida ja aloittaa Vankiterveydenhuollon yksikössä. Korvaushoidossa olevan osallistuminen päihdekuntoutukseen, toimintoihin, hänen asuttamisensa ja avolaitoksiin sijoittaminen arvioidaan vangin toimintakyvyn, tarpeiden ja riskin perusteella tasavertaisesti muiden vankien kanssa.

Vankilan terveydenhuoltoa sitoo sama vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus kuin terveyden-huoltotyöntekijöitä muuallakin. On tärkeää, että vangit luottavat terveydenhuoltoon ja terveydenhuolto on riippumaton turvallisuudesta vastaavasta henkilökunnasta. Tietoa vangin terveystilanteesta muille vankilan ammattiryhmille saa antaa vain vangin kirjallisella luvalla.