Tarkkailuvaatetuksen käyttö eristämistarkkailun yhteydessä RISE/700/2023

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 6 §

Voimassa: 30.6.2023 lukien toistaiseksi

Kumoaa: Tarkkailuvaatetuksen käyttö eristämistarkkailun yhteydessä (9/004/2015)

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

Vankeuslain 18 luvun 4 § ja tutkintavankeuslain 13 luvun 4 § mahdollistavat erityisen tarkkailuvaatetuksen käytön eristämistarkkailun yhteydessä. Lainsäädännössä ei ole säädetty erityisiä edellytyksiä sille, milloin eristämistarkkailuun sijoitetulta vangilta voidaan edellyttää tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Harkittaessa tarkkailuvaatetuksen käyttöä eristämistarkkailun yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että sen käyttäminen on äärimmäisin vaihtoehto muihin tarkastuskeinoihin nähden tarkkailuvaatetuksen käytön puuttuessa vangin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tarkkailuvaatetuksen käyttämisestä päättää sama taho, joka päättää vangin sijoittamisesta eristämistarkkailuun eli turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Tarkkailuvaatetuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä käytännössä tarkkailuhaalareita. Tarkkailuvaatetuksen ominaisuuksiin kuuluu selkäpuolella oleva vetoketju, joka suljetaan siten, ettei vanki saa sitä avattua. Ominaisuuksiin kuuluvat myös haalarin kanssa yhtenäinen jalkateräosa sekä hihansuut ja kaula-aukko, jotka ovat säädettävissä erillisellä siteellä käyttäjäkohtaisesti. Tarkkailuvaatetuksen käytön tarkoituksena on estää tehokkaasti sitä, ettei vanki saisi haltuunsa kehonsa sisällä mahdollisesti kuljettamiaan kiellettyjä aineita tai esineitä.

Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (vankeusasetus) 66 §:n ja tutkintavankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (tutkintavankeusasetus) 35 §:n mukaan tarkkailuvaatetuksen tulee olla kooltaan vangille sopiva. Vaatetus on vaihdettava neljän päivän välein ja aina silloin, kun se on likaantunut. Tarkkailuvaatetus voidaan vaihtaa myös edellä mainittua useammin tai lievemmillä perusteilla esimerkiksi vangin pyynnöstä tai tarjoamalla siihen muutoin mahdollisuus. Esimerkiksi vangin hikoillessa lämpimällä säällä on lähtökohtaisesti perusteltua vaihtaa vangin tarkkailuvaatetus tämän pyynnöstä jo ennen kuin vaatetus katsotaan sinällään likaantuneeksi taikka ennen kuin vaatetus on joka tapauksessa muutoin vaihdettava. Vangille on annettava tilaisuus peseytymiseen päivittäin ja aina, kun vaatetus on likaantunut.

Vangin eristämistarkkailua on vankeusasetuksen 65 §:n ja tutkintavankeusasetuksen 34 §:n mukaan tarkkailtava ja valvottava siten, ettei hän voi kätkeä tai hävittää luvattomia esineitä tai aineita. Myös tarkkailuvaatetusta käyttävää vankia on täten valvottava siten, ettei valvonta katkea missään vaiheessa. Tarkkailuvaatetuksen käyttäminen ei vähennä vangin valvonnan tarvetta, vaan tehostaa sitä. Tarkkailuvaatetusta ei voida siten käyttää sillä perusteella, että sitä käyttämällä pyritään sitomaan vähemmän henkilöstöä eristämistarkkailun valvontaan.

Eristämistarkkailun täytäntöönpanossa, jossa vangilta edellytetään tarkkailuvaatetusta, käytetään ensisijaisesti sellaista eristämistarkkailuun soveltuvaa selliä, jossa on käytössä sellikutsujärjestelmän lokitus. Sellikutsujärjestelmän lokitietoihin tallentuvat sellikutsun ja sen kuittaamisen ajankohdat minuutin tarkkuudella.

Vankeusasetuksen 67 §:n ja tutkintavankeusasetuksen 36 §:n mukaiset kirjaukset on tehtävä asiakastietojärjestelmän asianmukaiseen kohtaan, josta on opastettu tarkemmin eristämisistä annetussa menettelytapaohjeessa (RISE/670/2023). Asiakastietojärjestelmän kirjauksista on käytävä ilmi esimerkiksi tieto tarkkailuvaatetuksen käytöstä sekä tarkkailuvaatetusta käyttävän vangin WC-tiloihin pääsyä koskevan pyynnön ja WC-tiloihin pääsyn ajankohdat.

Vangin sellikutsuun on vastattava välittömästi. Jos asia koskee WC-käyntiä, on vanki käytettävä WC:ssä viivytyksettä, kuten vankeuslain 18 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 13 luvun 4 §:ssä säädetään.

Vankeusasetuksessa ja tutkintavankeusasetuksessa säädetyn mukaisesti eristämistarkkailuun sijoitetun vangin oikeuksien rajoituksia arvioitaessa on otettava huomioon, käytetäänkö valvonnassa tarkkailuvaatetusta. Vangin ja tutkintavangin eristämisistä on annettu edellä mainittu menettelytapaohje, jossa opastetaan asiasta enemmälti.

Lisätietoja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikön normiohjaustiimiltä.

Pääjohtajan sijaisena
kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja
Pauli Nieminen

Lakimies
Marika Savikurki