Alaikäinen vanki, ohje 1/004/2017, 13.6.2017

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2 luku 5 §

Voimassa: 3.7.2017 alkaen

Kumoaa: Ohje alle 18-vuotiaiden vankien rangaistuksen täytäntöönpanosta, sijoittamisesta, vapauttamisesta ja valvonnasta (8/004/2012)

Säännökset:
Perustuslaki (731/1999), erityisesti 6 § 3
Vankeuslaki (767/2005)
Tutkintavankeuslaki (768/2005)
Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015)
Laki valvotusta koevapaudesta (629/2013)
Hallintolaki (434/2003), erityisesti 11 §, 14 §, 15 §, 34 §, 35 §, 36 §
Lastensuojelulaki (417/2007), erityisesti 25 §
Perusopetuslaki (626/1998)

1. Lastensuojelun tarve

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on velvollinen tekemään ilmoituksen alaikäisen eli alle 18-vuotiaan saapumisesta vankilaan kunnan sosiaalihuollosta vastaaville.

2. Alaikäisen vangin ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kuuleminen

Vankeus- ja tutkintavankeuslaeissa on määritelty tietyt tilanteet, jolloin vankia on kuultava. Vangin ollessa alaikäinen on huomioitava erityisiä seikkoja.

Alaikäiset henkilöt katsotaan vajaavaltaisiksi. Vajaavaltaista edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalilautakuntaa, jos alaikäinen on otettu sosiaalilautakunnan huostaan.

Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta. Alaikäisen käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen alaikäisen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. Koska alaikäiset vangit ovat 15-17 – vuotiaita, pystyvät he yleensä käyttämään omassa asiassaan puhevaltaa niissä tilanteissa, joissa huoltajat eivät ole käytettävissä tai tilanne arvioidaan muutoin sen luonteiseksi. Alaikäisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle pitää näin ollen vähintäänkin ilmoittaa kaikista lapsen etua koskevista asioista. Alaikäistä vankia tulee tiedottaa niistä asioista, joissa hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaa kuullaan ja missä tilanteessa huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle vain ilmoitetaan alaikäistä koskevasta asiasta.

Alaikäisellä on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen hallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Potilasasioista säädetään erikseen.

Rinnakkaisen puhevallan käyttäjänä huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla voi olla lapsen edun kannalta merkityksellistä sanottavaa. On arvioitava, minkä alaikäisen kannalta tärkeän näkökulman tai tiedon huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen voi tuoda päätöksentekoon. Kyse on siitä kokemuksesta, joka huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on kyseisen alaikäisen käyttäytymisestä ja reagoinnista erilaisissa tilanteissa.

Ohjeen liitteessä on lueteltu kaikki vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukaiset tilanteet, joissa vankia ja alaikäisen vangin osalta huoltajaa tai muuta laillista edustajaa on kuultava ennen päätöksen tekemistä.

Liitteen kohdissa:
’Huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi’:
- ’kyllä’ tarkoittaa, että kyseistä asiaa valmisteltaessa huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on lähtökohtaisesti varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
- ’ei’ tarkoittaa, että huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, jos asian valmistelija tämän katsoo tarpeelliseksi lapsen edun selvittämiseksi.

’Huoltajalle on ilmoitettava lopputulos’ – kohdassa on määritetty ne vankeus- ja tutkintavankeuslain nojalla tehdyt päätökset, joista on ilmoitettava alaikäisen huoltajalle tai hänen muulle lailliselle edustajalle. Ilmoitus on tällöin tehtävä riippumatta siitä, onko huoltajaa tai muuta laillista edustajaa kuultu ennen päätöksentekoa.

Kuulemisesta vastuullinen Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö on vastuussa sen varmistamisesta, että huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi silloin, kun tämä on tarpeen.

Alaikäisen tullessa vankilaan on viipymättä selvitettävä, kuka on hänen huoltajansa tai hänen laillinen edustajansa. Huoltajalta tai muulta lailliselta edustajalta on tiedusteltava hänen yhteystietonsa ja se miten hän haluaa, että hänelle ilmoitetaan lapsen etua koskevista asioista. Samalla on tiedusteltava mitä yhteydenpitomenetelmiä käyttäen huoltaja tai muu laillinen edustaja haluaa tulla kuulluksi silloin, kun kuuleminen on tarpeen. Mikäli alaikäisellä vangilla on kaksi huoltajaa, esimerkiksi molemmat vanhemmat ovat huoltajia, on edellä mainitut asiat selvitettävä kummankin kanssa erikseen. Tarvittavat huoltajan tai muun laillisen edustajan yhteystiedot kirjataan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään.

3. Alaikäisen vangin rangaistusajan suunnitelman laatiminen ja vankilaan sijoittaminen

Alle 18-vuotiaan vankilaan saapumisesta on ilmoitettava välittömästi rikosseuraamusalueen arviointikeskukselle ja lähetettävä tieto Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön ([email protected]).

Arviointikeskuksessa ja vankiloissa tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jolle kuuluvat alle 18-vuotiaisiin vankeihin liittyvät kysymykset. Vastuuhenkilön tulee olla perehtynyt lasten kasvuun ja kehitykseen sekä rikollisuudesta irtautumisen tukemiseen.

Arviointikeskuksen virkamiehen tulee tavata kaikki alle 18-vuotiaat vankeusvangit henkilökohtaisesti ja laatia heille riski- ja tarvearvioon perustuva rangaistusajan suunnitelma. Alaikäistä tulee motivoida siihen, että hän jo tutkintavankeusaikana haluaisi osallistua toimintaan ja että hän suostuisi rangaistusajan suunnitelman laatimiseen. Suunnittelun yhteydessä kuullaan alaikäisen huoltajia ja tehdään tarvittavaa verkostotyötä. Riski- ja tarvearvioon pohjautuva rangaistusajan suunnitelma tulee laatia, vaikka jäljellä oleva rangaistusaika olisi lyhyt. Tällöin suunnitelma keskittyy vapautumisen valmisteluun.

Alaikäisen vankilaan sijoittamisen, kuten kaiken vankeuden aikaisen toiminnan, tulee palvella alaikäisen etua. Sijoittamisessa on huomioitava alaikäisen mahdollisuus ylläpitää perhe- ja ystävyyssuhteitaan. Mahdollisuus koulunkäyntiin tai opiskeluun tulee erityisesti huomioida. Mahdollisuuksien mukaan tulee ottaa huomioon alaikäisen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Alaikäisten vankien perhesiteiden säilyttäminen on erityisen tärkeätä, jos suhteet ovat alaikäisen edun kannalta tuettavat. Tämän takia alaikäinen vanki tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle kotipaikkaa, ellei lapsen etu muuta vaadi. Sijoitusvankilassa varmistetaan, että alaikäinen saa pitää vanhempiinsa ja huoltajiinsa riittävästi yhteyttä. Yhteydenpidon varmistamisessa ja poistumislupien myöntämisessä otetaan huomioon, että vanhemmilla tai muilla laillisilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, mitä viranomaisten tulee tukea.

Sijoituspäätös tulee tehdä erityisen huolellisesti ja päätöksen perustelut tulee kirjata selkeästi. Arviointikeskuksen tulee yhteistyössä sijoitusvankilan kanssa selvittää vankilan edellytykset alaikäisen sijoittamiseksi kyseiseen vankilaan. Vankilaa pyydetään ottamaan kantaa alaikäisen sijoitukseen ja toimintaan osallistumismahdollisuuksiin laitoksessa. Alle 18-vuotias on sijoitettava sellaiseen vankilaan, jossa hänet voidaan pitää erillään aikuisista vangeista, jollei hänen etunsa muuta vaadi.

Arviointikeskuksen tulee rangaistusajan suunnitelmaa laatiessaan ottaa huomioon mahdollisuus sijoittaa alle 18-vuotias ulkopuoliseen laitokseen vankeuslain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti. Sijoituspaikan tulee tällöin olla lastensuojelun laitoshuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksikkö. Ulkopuoliseen laitokseen sijoittamista harkittaessa on tehtävä yhteistyötä vangin asuinkunnan lastensuojeluviranomaisten kanssa. Sijoitus vankilan ulkopuoliseen laitokseen perustuu vankeuslain mukaan vankilan, sijoituspaikan ja vangin tekemään kirjalliseen sijoitussopimukseen. Alaikäistä vankia ulkopuoliseen laitokseen sijoitettaessa sijoitussopimuksen allekirjoittaa eli hyväksyy myös alaikäisen vangin huoltaja tai muu laillinen edustaja ja lastensuojelu. Sijoitussopimus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla pituudeltaan alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Tutkintavankia ei voi sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen.

Alle 18-vuotiaan sijoituspäätöksestä tulee lähettää ilmoitus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön ([email protected]).

4. Alaikäisen sijoittaminen vankilassa ja toimintoihin sijoittaminen

Alle 18-vuotias vanki on pidettävä erillään aikuisista vangeista, jollei hänen etunsa vaadi muuta. Tähän sisältyy velvoite pitää alaikäinen eri osastolla ja eri toiminnoissa kuin aikuiset vangit. Säädösten lähtökohtana olevan erilleen sijoittamisvaatimuksen perusteena on alaikäisen turvallisuuden takaaminen ja suojelun tarve. Alaikäisyyden merkitystä ei saa sivuuttaa pelkästään sen seikan vuoksi, että sopivia tiloja ei ole käytössä. Lähtökohtana ei voi olla, että alaikäisten ja täysi-ikäisten vankien sijoittaminen yhteen on säännönmukainen ratkaisu.

Velvoitteesta voidaan poiketa, jos se on alaikäisen edun mukaista. Harkinta tulee tehdä kussakin yksittäisessä tapauksessa lapsen etua silmällä pitäen. Muiden alaikäisten puuttuessa vankilasta tai heidän määränsä ollessa hyvin pieni on yleensä alaikäisen edun mukaista, että alaikäiselle järjestettävät toiminnat tapahtuvat valikoidusti yhdessä täysi-ikäisten kanssa. Henkilökunnan on aina arvioitava alaikäistä vankia toimintoihin sijoittaessaan, onko hänen etunsa mukaista osallistua toimintoihin täysi-ikäisten vankien kanssa. Jos alaikäinen osallistuu toimintaan yhdessä täysi-ikäisten vankien kanssa, tulee toiminta järjestää aina henkilökunnan valvonnan ja ohjauksen alaisena. Parhaiten alaikäisen etu toteutuu, jos asuminen ja toiminnot järjestetään kehitys- ja ikätason mukaisessa ryhmässä.

Alaikäisen kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hänet saadaan vankilan toimintojen ja muun tuen piiriin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jo tutkintavankeusaikana.

Vangille, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, on annettava tilaisuus sen suorittamiseen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Opetushallituksen määräyksen (104/011/2014) mukaan oppivelvollisuusikäisten vankien ja tutkintavankien opetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee. Yhteydenotto kuntaan tulee tehdä heti kun oppivelvollisuusikäinen saapuu vankilaan, jotta toimenpiteisiin opetuksen järjestämiseksi voidaan ryhtyä riittävän nopeasti. Opetuksen järjestäjät eivät voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä.

5. Vapauttamisen valmistelu ja valvontaan asettaminen

Alaikäisen vapauttamisen suunnitteluun ryhdytään yksilökohtaisen harkinnan perusteella, kuitenkin hyvissä ajoin. Kuten muutkin vangit, alaikäinen vapautetaan ensisijaisesti valvotun koevapauden kautta. Valvotun koevapauden ehtojen noudattaminen pyritään varmistamaan riittävien tukitoimien ja valvonnan avulla. Toimeenpanosuunnitelman laadinnassa tulee tehdä yhteistyötä alaikäisen kotikunnan lastensuojeluviranomaisten sekä muiden tarpeellisten toimijoiden kanssa.

Kun osakin rikoksista on tehty alle 21-vuotiaana, asetetaan vapautuva vanki lähtökohtaisesti ehdonalaisen vapauttamisen yhteydessä valvontaan. Tämä tukee nuoren sosiaalista selviytymistä vapautumisen jälkeen.

Vapauttamista suunnitellaan yhteistyönä vankilan, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vapautuvan kesken. Myös huoltaja otetaan mukaan suunnitteluun tarpeen mukaan. Alaikäisen kohdalla on verkostoyhteistyöllä keskeinen merkitys. Niinpä vapautumisvaiheen suunnitteluun tulee hyvissä ajoin ottaa mukaan myös sosiaalitoimi, työ- ja opetusviranomaiset sekä kolmannen sektorin toimijat. Yhteistyönä toteutetun suunnittelun pohjalta laaditaan suunnitelmaa vapauttamista ja ehdonalaisen vapauden valvontaa varten.

Mikäli rangaistusaika on lyhyt, ryhdytään vapautumisen suunnitteluun heti rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa. Jos vapautuminen on todennäköistä suoraan tuomioistuimen istunnosta tai hyvin pian rangaistuksen täytäntöönpanokelpoiseksi tulon jälkeen, tulee vapautumista valmistella jo tutkintavankeuden aikana. Tutkintavankilasta ollaan yhteydessä nuoren asuinkunnan yhdyskuntaseuraamustoimistoon ja sovitaan alustavasti valvojasta. Tutkintavankila tekee yhteistyötä valvojan kanssa vapautumisen suunnittelussa. Myös sosiaalitoimen tai lastensuojeluviranomaisten kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä.

Esa Vesterbacka
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja

Päivi Hannula
Ylitarkastaja

Ohjeen liite 1 Alaikäisen vangin huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen (pdf, 0.03 Mt)

‍