Henkilöntarkastuksen suorittaminen vangille RISE/6580/2023

Rikosseuraamuslaitoksen ohje RISE/6580/2023

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2 luku 6 §

Voimassa: 1.4.2024 lukien toistaiseksi

Kumoaa: Rikosseuraamuslaitoksen ohje henkilöntarkastuksesta, dnro 1/004/2015

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

Vankeuslain 16 luvun 4 §:n mukaan vangille ja tutkintavankeuslain 11 luvun 4 §:n mukaan tutkintavangille voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos vankia epäillään vankeuslain 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen esineiden tai aineiden hallussapidosta tai jos tutkintavankia epäillään tutkintavankeuslain 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen esineiden tai aineiden hallussapidosta. Henkilöntarkastus voidaan tehdä myös, mikäli se on tarpeen karkaamisen tai avolaitoksesta luvatta poistumisen ehkäisemiseksi, vankilan järjestystä tai turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi, epäillyn järjestysrikkomuksen tutkimiseksi, vankilaan saapumisen tai palaamisen johdosta taikka valvomattoman tapaamisen ja lapsen tapaamisen yhteydessä. Lisäksi henkilöntarkastus tehdään ennen kuin vanki sijoitetaan tarkkailuun tai eristämistarkkailuun. Henkilöntarkastus saadaan lisäksi toimittaa kaikille erityistarkastuksen kohteena olevalle osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville vangeille. Tässä ohjeessa vangilla tarkoitetaan rangaistusta suorittavaa vankia ja tutkintavankia.

Henkilöntarkastuksesta päättää vankeuslain 16 luvun 10 §:n (TutkVankL 11 luvun 10 §) mukaisesti ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Henkilöntarkastus on vankeuslain 16 luvun 9 §:n 4 momentin (TutkVankL 11 luvun 9 §:n 4 mom.) mukaan kirjattava. Henkilöntarkastuksesta tehtävistä kirjauksista säädetään vankeusasetuksen 53 §:ssä ja tutkintavankeusasetuksen 24 §:ssä. Kirjaukset tehdään asiakastietojärjestelmään.

Henkilöntarkastus suoritetaan vankeuslain 16 luvun 9 §:n 1 momentin (TutkVankL 11 luvun 9 § 1 mom.) mukaisesti todistajan läsnä ollessa. Henkilöntarkastuksen suorittajan ja todistajan tulee olla samaa sukupuolta kuin tarkastettava vanki. Vangin ollessa vankilan ulkopuolella Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen välittömässä valvonnassa henkilöntarkastus saadaan kuitenkin suorittaa ilman todistajan läsnäoloa, jos asia ei siedä viivytystä.

Henkilöntarkastuksen suorittamisen ei tule olla rutiininomaista, vaan tarpeellisuus arvioidaan kussakin tilanteessa ja kunkin vangin kohdalla erikseen. Vangille on vankeuslain 16 luvun 9 §:n 3 momentin (TutkVankL 11 luku 9 § 3 mom.) mukaan ilmoitettava henkilöntarkastuksen peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Peruste ilmoitetaan lähtökohtaisesti suullisesti heti, kun henkilöntarkastuksen suorittamiseen ollaan ryhtymässä.

Henkilöntarkastus käsittää sen tutkimisen, mitä vangilla on vaatteissaan tai muutoin yllään. Vanki voidaan velvoittaa riisumaan vaatteensa sen tutkimiseksi, ettei hänellä ole luvattomia esineitä tai aineita vaatteiden alle piilotettuna. Lähtökohtaisesti henkilöntarkastus mahdollistaa vangin riisuutumisen yhteydessä luonnostaan tapahtuvan alastoman kehon tarkastelun. Mikäli osa tarkasteltavasta ihon pinta-alasta jää riisuutumisen yhteydessä näkemättä, voi vankia pyytää liikuttamaan kehonosiaan siten, että silmämääräinen tarkastus voidaan suorittaa.

Henkilöntarkastusta ei saa laajentaa henkilönkatsastukseksi ilman vankeuslaissa säädettyä henkilönkatsastuksen täyttymisen edellytystä. Henkilöntarkastusta ei tule suorittaa vangin riisuttuun kehoon fyysisesti puuttuvalla tavalla, eikä sen tule sisältää intiimiä visuaalistakaan tarkastelua. Ulkoisten sukupuolielinten tai peräaukon alueen seikkaperäinen visuaalinen tarkastelu esimerkiksi pyytämällä vankia kumartumaan tai kyykistymään on henkilöntarkastuksessa kielletty. Vangin alastoman kehon tarkastelussa ei tule myöskään käyttää apuvälineitä, kuten koiraa tai peiliä.

Vangin ei tule joutua olemaan tarkastuksessa täysin alasti, vaan riisuuntuminen tulee mahdollistaa kahdessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin riisutaan vaatteet vyötärön yläpuolelta ja ne puetaan takaisin päälle, ennen kuin riisutaan vaatteet vyötärön alapuolelta. Vankia tulee opastaa asiasta oma-aloitteisesti. Vaatteet vaihdettaessa vangille tulee välittömästi antaa puettavaksi uudet vaatteet tai antaa vangille muulla tavalla mahdollisuus peittää itsensä.

Henkilöntarkastus käsittää myös vangin suun tutkimisen. Vangin suun tarkastamiseksi häntä kehotetaan vapaaehtoisesti avaamaan suunsa. Suu tutkitaan silmämääräisesti sen toteamiseksi, onko suussa luvattomia esineitä tai aineita. Mikäli tarkastustilan valaistus ei ole riittävä suun tarkastamiseksi, voidaan suun tarkastamisessa käyttää apuna taskulamppua. Henkilöntarkastuksessa voidaan tarkastaa myös vangin hiukset.

Virkamiehen asiallinen ja ammattimainen käytös ja kielenkäyttö korostuvat tarkastustilanteessa. Henkilöntarkastustilanteessa vankeja on kohdeltava erityisen hienotunteisesti ja heidän ihmisarvoaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Henkilöntarkastus suoritetaan vangeille yksitellen tilassa, jossa ei ole muita vankeja tai toista sukupuolta olevia henkilöitä läsnä samanaikaisesti. Mikäli esimerkiksi turvallisuusseikat vaativat useamman henkilön läsnäoloa tarkastuksessa, vain tarkastuksen suorittajalla ja todistajalla saa olla näköyhteys vankiin.

Riisuttamista vaativaa henkilöntarkastusta ei lähtökohtaisesti saa suorittaa paikassa, joka on kameravalvottu. Mikäli henkilöntarkastus suoritetaan poikkeuksellisesti tällaisessa tilassa, tulee tilan kameravalvonta keskeyttää siksi ajaksi, kun vanki riisuutuu. Kamerat voidaan myös peittää. Vangille tulee kertoa siitä, että kameroista ei sillä hetkellä välity kuvaa. Lisäksi on estettävä muu ulkopuolinen näköyhteys tilaan, jossa henkilöntarkastus suoritetaan.

Lisätietoja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikön normiohjaustiimistä.

Pääjohtaja Anna Arola-Järvi

Lakimies Heidi Lokasaari