Ohje varusmiespalveluksen suorittamisesta valvotun koevapauden aikana, dnro 6/004/2017

Yleistä

Tällä asiakirjalla Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö antaa yhteistyömenettelyohjeen varusmiespalveluksen suorittamisesta valvotun koevapauden toimintavelvollisuutena. Yhteistyömenettelystä on sovittu Maavoimien esikunnan kanssa.

Valvottu koevapaus

Valvotusta koevapaudesta on säädetty lailla (629/2013), jonka viidennessä pykälässä säädetään valvotun koevapauden toimintavelvollisuudesta. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein tai muulla tavoin valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen vapautumista. Valvotun koevapauden ajaksi laaditaan koevapauden rangaistusajan suunnitelma viikkoaikatauluineen. Koevapauteen sijoitetun on osallistuttava valvontatapaamisiin, tehtävä työtä taikka osallistuttava koulutukseen, kuntoutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun vastaavaan hänen toimintakykyään ja sosiaalisia valmiuksiaan ylläpitävään tai edistävään toimintaan. Toimintoja voivat olla esimerkiksi työ, opiskelu, kuntoutus, varusmiespalvelus, äitiysloma, vanhempainloma, läheisen hoito tai jokin muu elämäntaitoja tai toimintakykyä lisäävä toiminta. Toiminnan on oltava luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan luontevasti valvoa.

Menettely varusmiespalveluksen ollessa valvotun koevapauden toimintavelvollisuus

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus tai yhdyskuntaseuraamustoimisto laatii vankila-ajan rangaistusajan suunnitelmaan alustavan kannanoton vangin sijoittamisesta valvottuun koevapauteen. Sijoitusvankilan virkamies selvittää vangin valvotun koevapauslain vaatimat edellytykset koevapauteen ja pyytää vankilan poliklinikkaa arvioimaan vangin palvelukelpoisuuden suorittamaan varusmiespalvelusta valvotun koevapauden toimintavelvollisuutena.

Vankilan poliklinikan myönteisen palvelukelpoisuusarvioinnin jälkeen sijoitusvankilan virkamies tekee esityksen Maavoimien esikunnan asevelvollisuus- ja komentosektorille vangin sijoittamisesta suorittamaan varusmiespalvelusta koevapauden aikana. Esitys on tehtävä vähintään puoli vuotta ennen palvelukseen astumisajankohtaa, joka voi olla tammikuu tai heinäkuu.

Vankilan virkamiehen esityksen perustella puolustusvoimien aluetoimisto määrää vangin tarkastukseen hänen kotipaikkakuntaa lähinnä olevaan puolustusvoimien aluetoimistoon. Määräys tehdään kirjallisena ja puolustusvoimien aluetoimisto postittaa sen sijoitusvankilan vastuuvirkamiehelle ja vangille. Sijoitusvankila vastaa vangin kuljetuksesta puolustusvoimien aluetoimiston tarkastukseen käskettynä ajankohtana. Tarkastuksessa tehdään päätös palvelukelpoisuudesta ja ratkaisu palvelun aloittamisajasta ja paikasta. Asiasta tehty kirjallinen päätös postitetaan myös vankilan virkamiehelle ja vangille tiedoksi.

Ennen varusmiespalveluksen alkua puolustusvoimien aluetoimisto ja sijoitusvankila tekevät sopimuksen vangin valvotusta koevapaudesta ja sen ehdoista. Tämän sopimuksen perusteella palveluspaikan esikunta (joukko-osasto) ja vankilan virkamies sopivat tarkemmin yhteydenpidon ja valvonnan tavoista palveluksen alettua. Valvonta- ja yhteydenpitotapoja suunniteltaessa on otettava huomioon varusmiespalveluksen erityispiirteet ja niiden vaikutukset valvontaan ja yhteydenpitoon. Ne on toteutettava siten, ettei valvottuun koevapauteen sijoitettu joudu tarpeettoman huomion kohteeksi.

Valvottuun koevapauteen sijoitettava aloittaa varusmiespalveluksen määrättynä päivänä. Valvotun koevapauden rangaistusajan suunnitelmassa ja siihen liittyvässä viikkoaikataulussa huomioidaan palvelusaikaan liittyvä toimintavelvollisuuden sisältö, aika, liikkumisalue ja loma-ajat. Koevapauden rangaistusajan suunnitelmassa otetaan myös huomioon se, että koevapauteen sijoitetulla on käytettävissä varusmiespalvelun lomilla käyntiä varten sopiva asunto.

Vankilan virkamies ilmoittaa joukko-osastolle mahdollisista valvotun koevapauden täytäntöönpanoon liittyvistä muutoksista. Joukko-osasto ilmoittaa vankilan virkamiehelle valvottuun koevapauteen sijoitetun varusmiespalvelun keskeytymisestä ja päättymisestä sekä mahdollisista rangaistusajan suunnitelmasta tarvittavista tilapäisistä poikkeamisista.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka

Erikoisasiantuntija Pia Andersson