Rangaistuslaitosten terveydelliset olot ja terveyshaittojen ehkäisy (26/004/2010)

Rikosseuraamuslaitos ohje dnro 26/004/2010
1.1.2011

Rangaistuslaitosten terveydelliset olot ja terveyshaittojen ehkäisy

Toimivalta: Vankeuslaki 10 luku 11 §
Tutkintavankeuslaki 6 luku 8 §

Voimassa: 1.1.2010 lukien toistaiseksi

Kumoaa: Ohje nro 15/004/2010, 8.9.2006

Vankeinhoitoa sekä työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa koskevien säännösten lisäksi rangaistuslaitosten terveydellisistä oloista ja terveyshaittojen ehkäisystä on säännöksiä seuraavissa laeissa ja asetuksissa:

Terveydensuojelulaki 763/1994 muutoksineen
Tartuntatautilaki 583/1986 muutoksineen
Säteilylaki 592/1991 muutoksineen
Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 785/1992
Elintarvikelaki 23/2006

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Terveydellisten olojen valvonta

Rangaistuslaitosten terveydellisten olojen valvonnassa on tarkoituksenmukaisinta käyttää hyväkseen kunnallisten terveystarkastajien asiantuntemusta. Laitoksia kehotetaan neuvottelemaan paikallisen terveydensuojeluviranomaisen kanssa kunnallisten terveystarkastajien mahdollisuuksista tarkastaa laitoksen terveydelliset olot vuosittain ja erityistapauksissa useamminkin.

Tarkastuksesta tulee pitää pöytäkirjaa, joka toimitetaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön, Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikköön (RTHY), Rikosseuraamusalueiden johtajille ja vankilan johtajalle.

Ympäristöterveydenhuollosta aiheutuvat kemialliset, biologiset ja fysikaaliset tutkimuksista aiheutuneet kustannukset maksaa vankila

2. Tartuntatautien ehkäisy

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Mm. työntekijän altistumista turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava.

Rikosseuraamuslaitoksella on velvollisuus pitää huolta vangin terveydestä ja ohjata häntä henkilökohtaisessa terveydenhuollossa. Vangilla on velvollisuus noudattaa puhtautta.

2.1 Vangin ohjaaminen henkilökohtaisessa terveydenhuollossa ja
tartuntatautien ehkäisyssä

Terveydenhuoltohenkilökunnan tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että vangit saavat tarvittavia ohjeita erityisesti veri- ja seksiteitse tarttuvilta taudeilta suojautumiseksi ja mahdolliset tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Vangilla tulee olla mahdollisuus saada poliklinikalta ruiskuhuumeiden käyttövälineiden puhdistamiseen soveltuvaa desinfiointiainetta ja kondomeja sekä liukastusvoidetta.

2.2. Tartuntatautien varhaistoteaminen

Vangin tulee voida halutessaan päästä poliklinikalla HIV-testiin ilman vankilan lääkärin antamaa määräystä. Pikatestiä käytettäessä vanki saa nopeasti tiedon siitä, että hänellä ei ole tartuntaa osoittavia vasta-aineita, tai alustavan tiedon siitä, että hänen tulee mahdollisen tartunnan vuoksi huolehtia tartunnan leviämisen ehkäisystä. Vangeille suositellaan A-, B- ja C-hepatiittitutkimuksia. Vanki voi päästä A-, B- ja C-hepatiitti tutkimukseen ilman lääkärin määräystä.

Tartuntatautien varhaistoteamiseksi järjestettäviin terveystarkastuksiin on sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti aina liitettävä neuvonta ja tarpeellinen hoitoonohjaus (Tartuntalaki 20§). Tutkittavalle on etukäteen selvitettävä mm. löydösten merkitys ja jatkotoimenpiteet siten, että hänelle jää halutessaan mahdollisuus kieltäytyä tutkimuksesta tai sen osasta. Mahdollisesta tartuntaepäilystä ja tartunnan toteamisesta on pyrittävä antamaan tieto henkilökohtaisesti, jotta tuloksen tulkintaan liittyvät väärinkäsitykset voidaan välttää.

Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö antaa erilliset ohjeet HIV-tutkimusten ilmoittamismenettelyistä.

Vaikka tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa on vähäinen, tavanomaisessa vastaanottotoiminnassa on pidettävä mielessä tuberkuloosin mahdollisuus silloin, kun potilaalla on sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä ja tuberkuloositartuntaan viittaavia oireita. Vangille, jonka lähtömaassa tuberkuloosi on yleinen, voidaan harkita keuhkojen röntgentutkimuksen tekemistä seulontatarkoituksessa vangin suostumuksen mukaisesti.

Kun tartuntatauti todetaan, lääkärin on huolehdittava siitä, että muut tietoon saadut tartunnalle altistuneet ohjataan tutkimukseen. Ohjaamisessa on toimittava niin, että potilaan tietosuoja ei ilman hänen suostumustaan vaarannu.

2.3. Rokotukset

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Yleisten vapaaehtoisten rokotusten järjestäminen, 2001:1) ja Kansanterveyslaitoksen suosituksen (Dnro 464/430/98) mukaisesti annetaan maksutta A- ja B-hepatiittirokotus ruiskuhuumeita käyttäville ja muille erityisessä tartuntavaarassa oleville vangeille. Pääsääntöisesti tulisi käyttää A-ja B- yhdistelmärokotetta.

Henkilökunnalle suositellaan työterveyshuoltona B-hepatiittirokotuksen antamista riskinarvioon perustuen. Henkilökunnalle annetaan A-ja B- hepatiittirokotuksen aloitusannos akuuttitilanteissa ensiapuna pistostapaturmista ja muista verialtistumisista johtuvissa vaaratilanteissa silloin, kun riskinarvioinnin perusteella suojaus on tarpeen ja altistumistapahtuma ei kuulu työterveyshuollon piiriin. Jatkorokotukset kuuluvat työterveyshuollon piiriin.

Influenssarokotus annetaan maksutta niille ikäryhmille ja sairaille vangeille, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisessa suosituksessa on mainittu.

Rokotusten aiheuttamista vakavista tai odottamattomista haittavaikutuksista tulee ilmoittaa tähän tarkoitetulla lomakkeella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosastolle. Epäselvissä tapauksissa myös puhelimitse (vaihde 09-47441).

Rikosseuraamuslaitos saa maksutta A- ja B- rokotteet terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Rikosseuraamuslaitoksen lääkekeskus hankkii ko. rokotteet, josta ne ovat tilattavissa poliklinikoille ja sairaaloihin.

Tarkempia ohjeita rokotuksista saa internetistä: THL- Julkaisut – Rokottaminen - Hepatiittirokotukset yleisen rokotusohjelman osana.

2.4. Tartuntatauti-ilmoitukset

Kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaisesti yleisvaarallisista ja ilmoitettavista
tartuntataudeista tehdään ilmoitus tartuntatautilomakkeella (A-lomake tartutaudit ja B-lomake HIV-lomake) terveyskeskuksen vastaavalle lääkärille ja asuinkunnan sairaanhoitopiirin tartuntatautirekisteristä vastaavalle henkilölle (Kuoren päälle merkintä: tartuntatauti-ilmoitus). Poikkeuksellisesta, vakavasta tartuntataudista (esimerkiksi värjäyspositiivisesta tuberkuloosista) tai sellaisen epäilystä sekä uhkaamassa olevasta vakavasta tartuntatautiepidemiasta (esimerkiksi ruokamyrkytyksestä tai hepatiitin tai HIV-tartunnan leviämisestä vankilassa) ilmoitetaan. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön johtavalle ylilääkärille ja alueylilääkärille viipymättä

Laitoksessa tapahtuneista ruokamyrkytyksistä tulee ottaa yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteristä saa tietoja internetistä linkistä www.ktl.fi/ttr

2.5 Työturvallisuuteen liittyvä tartuntatautien ehkäisy

Henkilökunnalle, joka voi työssään odottamatta joutua tekemisiin vangin veren tai eritteiden kanssa, tulee varata riittävästi suojakäsineitä ja desinfektiopyyhkeen sisältäviä taskupakkauksia. Vangin ja hänen käytössään olevien tilojen tarkastamista varten tulee olla käytettävissä riittävän tukevia suojakäsineitä mahdollisten neulapistostapaturmien varalta.

Vaikka tautien tarttumisen vaara suusta suuhun –elvytyksessä on hyvin vähäinen, elvytystilanteita varten ensiapukoulutuksen saaneen henkilökunnan käytössä tulee olla hengityspalje (ambu) ja läpällisellä venttiilillä varustettu elvytysmaski.

Työterveyshuollon palvelujen antajalta tulee tarvittaessa pyytää työskentelytapa- ja suojautumisohjeita tartuntatautien varalta sekä ohjeita toiminnasta madollisessa tartuntataudille altistumistilanteessa. Työterveyshuollon lääkäri tekee riskinarvioinnin perusteella työpistekohtaisen suosituksen henkilökunnan rokottamisen tarpeesta. Kustannukset maksaa terveydenhuoltoyksikkö työterveyshuoltona.

2.6. Terveystarkastukset erityisissä työtehtävissä

Työnantajan tulee vaatia työntekijältä luotettavaa selvitystä, ettei henkilö sairasta yleisvaarallista tartuntatautia (2003/935), jos työntekijä työskentelee terveydenhuollon toimintayksikössä tai elintarviketyössä.

Lyhytaikaisia työntekijöitä on opastettava turvallisissa työtavoissa ja valistettava tartuntatautien leviämisen vaaroista siten, että ne, joilla on siihen perusteltua aihetta, voivat hakeutua tarkastukseen.

Työhön tulon yhteydessä tehtävässä tarkastuksessa pyritään terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamalla haastattelulla selvittämään, aiheuttaako henkilö työssään yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaaraa. Haastatteluun liitetään ulosteen salmonellatutkimus vain harkinnan mukaan. Laboratoriotutkimus on yleensä aiheellinen, mikäli henkilö on ollut viimeisen kolmen kuukauden kuluessa Pohjoismaiden ulkopuolella. Siihen voi myös olla aihetta, jos henkilöllä tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on ollut ripulioireita viimeisen kuukauden aikana.

Ulkomailta paluun jälkeen annetaan selvitykseksi tieto ulosteen salmonellatutkimuksen tuloksesta. Tämän lisäksi haastattelu ja tarvittaessa kliininen tutkimus ovat aiheellisia, jos työntekijä arvelee terveydentilansa tai ulkomailla potemiensa oikeiden perusteella olevan aihetta olla poissa työstä ennen salmonellatutkimuksen valmistumista.

Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltohenkilökunta kutsuu terveystarkastukseen kaikki keittiötyöhön tai ruoanjakelutehtäviin (myös osastoilla) sijoitettavat vangit sijoituksen kestosta riippumatta.

Henkilökunnan tarkastukset tehdään osana työterveyshuoltoa taikka kunkin oman kotikunnan terveyskeskuksessa.

Lisäksi henkilökunnalle, joka osallistuu välittömään potilashoitoon sairaalan keuhkosairauksien osastolla tai toimii pitkäaikaisesti lapsiryhmien hoitotehtävissä, tehdään työhön tullessa tarkastus, jossa pyritään selvittämään mahdolliset tuberkuloosille altistavat tekijät.

2.7. Elintarvikehygienia

Sosiaali- terveysministeriön asetuksessa (1115/2001) on säännökset elintarvikehuoneistossa työskentelevältä vaadittavasta elintarvikehygienian osaamisesta.

Omavalvontaan liittyvään mikrobiologiseen seurantaan liittyvät välineet valitaan ja tilataan sekä näytteet otetaan, käsitellään ja tutkitaan keittiöhenkilöstön ja terveydenhuollon henkilökunnan yhteistyönä. Elintarviketilojen mikrobiologisesta seurannasta vastaa keittiöhenkilöstö. Ongelmien esiintyessä otetaan yhteyttä terveydenhuoltoyksikköön.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka

Rikosseuraamuslaitoksen
johtava ylilääkäri Heikki Vartiainen