Voimakeinojen käyttäminen sekä turvaamistoimenpiteiden käytön, voimakeinojen sekä voimankäyttövälineiden käytön koulutus (9/004/2018)

Toimivalta: Vankeuslaki 18 luku 9 § sekä tutkintavankeuslaki 13 luku 9 §

Voimassa: 1.11.2018 toistaiseksi

Kumoaa: Määräyksen turvaamistoimenpiteiden käytön sekä voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytön koulutuksesta 4/004/2012

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

Voimakeinojen käyttäminen

Yleistä voimakeinojen käytöstä ja voimankäyttövälineistä:

Tällä määräyksellä tarkennetaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen (myöh. virkamiehen) voimankäyttöä, hänen käyttöönsä hyväksyttyjen voimankäyttövälineiden käytön yleisiä periaatteita sekä näihin liittyvää koulutusta ja harjoittelua.

Voimakeinojen käytön tarkoituksena on tarvittaessa turvata varsinaisen virkatehtävän suorittaminen. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin toimia niin, että tilanteen kehittyminen voimankäyttötilanteeksi pystyttäisiin ennalta ehkäisemään.

Virkamies ei virkatehtävää suorittaessaan saa käyttää enempää voimakeinoja kuin tehtävän hoidon kannalta on perusteltua ja välttämätöntä. Lisäksi voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa virkatehtävän laatuun ja vastarinnan voimakkuuteen nähden.

Virkamiehen pitää tuntea voimankäytön ja käytössään olevien voimankäyttövälineiden vaikutukset ja voimakeinojen käyttöön liittyvät säännökset ja toimintaperiaatteet. Voimakeinojen käytön koulutuksella ja harjoittelulla on keskeinen merkitys lainmukaisten voimakeinojen käytössä.

Voimankäyttövälineet on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa vankeudesta. Voimankäyttövälineinä voidaan käyttää vain Rikosseuraamuslaitoksen tähän tarkoitukseen varaamia välineitä. Voimankäyttövälineinä käytetään suojakilpeä, patukkaa tai teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta ja pistoolia.

Yksikkö vastaa siitä, että sen henkilöstöllä on käytössään työn suorittamiseksi määrältään, laadultaan ja varustelultaan riittävät voimankäyttövälineet ja, että henkilöstö on saanut niiden käyttämiseen sellaisen koulutuksen, että välineiden käyttö on suoritusvarmaa ja turvallista.

Virkamiehen on tarvittaessa varauduttava ja tilanteen vaatiessa kyettävä käyttämään fyysistä voimaa, voimankäyttö-, sitomisvälineitä, yhdistämään näiden käyttöä tai tarvittaessa luovuttava voimankäytöstä kokonaan.

Voimankäyttövälineiden hallussapito-, kanto- ja käyttöoikeus:

Virkamiehellä on oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä ainoastaan silloin, kun hän on saanut kyseiseen voimankäyttövälineeseen käyttäjäkoulutuksen, osallistunut vuosittaiseen ylläpitokoulutukseen ja harjoitteluun sekä ampuma-aseen osalta suorittanut myös kerran vuodessa tasokokeen. Virkamiehen oikeus välineen kantamiseen ja käyttämiseen on voimassa myöntämisvuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa se on uusittava.

Ohjaus- ja valvontatehtävissä toimivat tukipartion ohjaajat käyttävät tarvittaessa virkatehtävissään Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymistä voimankäyttövälineistä käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettu muovista sidettä, teleskooppipatukkaa ja kaasusumutinta, jotka on mainittu asetuksessa valvotusta koevapaudesta. Muissa voimankäyttöä vaativissa tehtävissä virantoimituksessa em. voimankäyttövälineitä voi käyttää ainoastaan hätävarjelutilanteissa itsensä tai toisen henkilön fyysisen koskemattomuuden sekä omaisuuden suojelemiseksi.

Ampuma-aseen kantamisesta yksikön virkatehtävissä tulee olla yksikön johtajan tai hänen määräämänsä turvallisuudesta vastaavan virkamiehen laatima ohje.

Voimankäyttövälineiden hallussapito-oikeuden päättyminen:

Voimankäyttövälineen käyttö- ja hallussapito-oikeus päättyy, kun virkamies ei täytä hallussapidolle määriteltyjä vaatimuksia. Voimankäyttöväline otetaan tuolloin yksikön haltuun. Henkilön virkasuhteen päättyessä on henkilökohtaiseen käyttöön osoitetut voimankäyttövälineet luovutettava yksikköön. Voimankäyttövälineiden luovuttamisesta on yksikön pidettävä kirjaa.

Voimankäyttövälineiden säilytys, huolto, kantaminen, käyttäminen ja inventointi:

Yksikön on järjestettävä tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat voimankäyttövälineiden huoltoa, käsittelyä ja säilyttämistä varten. Voimankäyttövälineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa lukittavassa säilytystilassa. Voimankäyttövälineitä on säilytettävä, huollettava, kannettava ja käytettävä annettujen määräysten, ohjeiden ja koulutuksen mukaisesti siten, että niiden käyttövarmuus säilyy ja etteivät ne aiheuta vaaraa tai joudu asiattomien haltuun. Säilytyksestä tulee yksikössä olla ohjeistus.

Työtehtävien niin edellyttäessä voimankäyttövälineitä voidaan säilyttää tilapäisesti johtajan tai turvallisuudesta vastaavan virkamiehen luvalla muualla kuin yksikön tilassa.

Yksiköissä turvallisuudesta vastaava virkamies vastaa käytössä olevista voimankäyttövälineistä.

Vastuu kantamistaan työnantajan varaamista voimankäyttövälineistä sekä niiden käytöstä on ensisijaisesti virkamiehellä, joka on velvollinen huolehtimaan kantamansa välineen toimintakunnosta ja ilmoittamaan niissä havaitut ongelmat nimetylle vastuuhenkilölle.

Yksikön tulee pitää ajantasaista luetteloa voimankäyttövälineistä sekä voimankäyttövälineet tulee inventoida ja niiden toimintakunto tarkastaa vähintään kahdesti vuodessa. Päivystäjän tulee tarkastaa ja dokumentoida ampuma-aseiden ja etälamauttimien määrä päivittäin.

Voimankäyttövälineiden kantaminen ja käyttäminen ilman virkapukua:

Mikäli virkamies hoitaa virkaansa ilman virkapukua on voimankäyttötilanteessa ilmoitettava olevansa Rikosseuraamuslaitoksen virkamies, käytettävä tunnisteliiviä tai pidettävä esillä virkamerkkiä. Voimankäyttövälineet on kannettava umpinaisessa kotelossa tai muussa välineen kantamiseen tarkoitetussa varusteessa siten, etteivät voimankäyttövälineet ole näkyvissä, jolleivät tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus tai olosuhteet poikkeuksellisesti muuta edellytä.

Voimankäyttövälineiden hävittäminen:

Voimankäyttövälinettä, joka ei ole toimintakuntoinen tai jonka toimintakunnosta ei ole varmuutta, ei saa kantaa eikä käyttää. Käyttöpäivältään vanhentuneet kaasusumuttimet voidaan siirtää koulutuskäyttöön. Vaurioitunut tai muuten epäkuntoinen voimankäyttöväline tulee hävittää näistä välineistä vastuussa olevien henkilöiden toimesta. Hävittämisen yhteydessä em. välineet on saatettava sellaiseen tilaan, ettei niitä enää voida käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa eivätkä ne saa päätyä sivullisten haltuun.

Valvonta ja raportointi:

Voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteista, joissa on käytetty patukkaa, teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta tai virka-asetta tai jotka muuten ovat olleet vaativia tai vaarallisia, tulee yksikön lähettää erillinen kattava kirjallinen raportti Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön, Rikosseuraamusalan koulutuskeskukseen sekä Rikosseuraamusalueen turvallisuuspäällikölle. Yksikössä tulee olla nimetty henkilö, joka vastaa siitä, että raportti lähetetään em. tahoille.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö seuraa tilannetta yksiköissä ja tekee tapauksista vuotuisen yhteenvedon, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus hyödyntää tapauksia voimankäytön koulutuksen kehittämisessä ja Rikosseuraamusalueen turvallisuuspäällikkö hyödyntää raporttia kehittäessään alueensa turvallisuutta ja laatiessaan alueensa tilannekatsauksia.

Voimankäyttökoulutuksen toteuttamisesta tulee yksiköissä laatia vuosittain kooste, jonka pohjalta pääkouluttaja lähettää alueensa koulutustiedot Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskukseen seuraavan vuoden tammikuuhun mennessä.

Jokaisesta voimakeinojen käyttämisestä tulee tehdä ilmoitus asiakastietojärjestelmään.

Jokaisen voimankäyttötilanteen jälkeen tulee yksikön turvallisuudesta vastaavan virkamiehen yhdessä alueen turvallisuuspäällikön kanssa käydä tilanne läpi ja samalla arvioida toiminnan oikeellisuus.

Voimankäyttömenetelmien ja -välineiden kehittäminen:

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus seuraa voimankäyttömenetelmien ja voimankäyttövälineiden yleistä kehitystä alalla. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää virkamiesten käytössä olevista voimankäyttövälineistä, voimankäyttövälineiden tyypistä ja aseissa käytettävistä patruunoista.

Turvaamistoimenpiteiden käytön, voimakeinojen sekä voimankäyttövälineiden käytön koulutus

Turvaamistoimenpiteiden käytön koulutus:

Sitominen on turvaamistoimenpide ja sitomiseen tarkoitettuina välineinä käytetään käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä ja hallintavyötä. Muita turvaamistoimenpiteitä ovat tarkkailu, eristämistarkkailu ja erillään pitäminen. Turvaamistoimenpiteen käyttäminen on kirjattava asiakastietojärjestelmään.

Turvaamistoimenpiteiden käytön koulutuksen tavoitteena on antaa valvonnan ja ohjauksen tehtävissä toimiville henkilöille valmiudet turvaamistoimenpiteiden käyttämiseen ammattitaitoisesti ja vastuullisesti. Koulutus sisältää opetusta asiaa koskevasta lainsäädännöstä ja käytännössä esiintulevien tilanteiden harjoittelua.

Turvaamistoimenpiteiden käytön perusteet opetetaan alan tutkintokoulutuksen yhteydessä. Rikosseuraamusalan ulkopuolisen koulutuksen suorittaneille ja yksikössä ilman alan ammatillista koulutusta valvonta- ja ohjaustehtävissä toimiville koulutus tulee järjestää Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa viimeistään vuoden kuluessa virkasuhteen alkamisesta.

Yksiköissä on vuosittain käytävä läpi menettelyt eri turvaamistoimia käytettäessä (perusteet kullekin turvaamistoimelle, asian esittely ja päätöksenteko ao. vankilassa sekä turvaamistoimen täytäntöönpano eli millaisissa olosuhteissa kukin turvaamistoimi pannaan täytäntöön).

Edellä mainitun turvaamistoimenpiteiden käytön koulutuksen toteutumisesta vastaa kunkin yksikön turvallisuudesta vastaava virkamies samoin kuin siitä, että yksikössä pidetään reaaliaikaista luetteloa koulutuksen hyväksytysti suorittaneista.

Voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytön koulutuksen tavoite ja yleiset periaatteet:

Voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytön koulutuksessa kehitetään virkamiehen taitoja tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät hänen tarvettaan virkatehtäviä suorittaessaan turvautua voimakeinojen käyttämiseen. Samalla luodaan virkamiehelle valmiuksia käyttää tarvittaessa voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä ammattitaitoisesti ja vastuullisesti siten, että niiden käyttö on lain mukaista, suoritusvarmaa ja turvallista.

Hyväksytysti suoritettu koulutus antaa oikeuden kantaa ja tarvittaessa käyttää voimankäyttövälineitä.

Koulutuksessa on pyrittävä luomaan virkamiehelle valmiuksia toimia myös mahdollisissa hätävarjelutilanteissa ja tuotava esille virkamiehen virkavastuu hätävarjelutilanteissa.

Toimivalta, tekniikka ja taktiikka sekä näiden soveltaminen on rikosseuraamusalan voimankäytön ja sen kouluttamisen perusta.

Kouluttaja:

Voimankäytön ja voimankäyttövälineiden koulutusta antaa Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskus sekä kouluttajakoulutuksen saaneet virkamiehet yksiköissä. Jokaisella rikosseuraamusalueella tulee olla voimankäytön pääkouluttaja. Jokaisella yksiköllä tulee olla vastuukouluttaja, jolle määrätään avuksi tarpeellinen määrä kouluttajia.

Kouluttajan kelpoisuus:

Kouluttajakoulutusta antaa Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskus. Kouluttajakoulutuksen suorittanut virkamies saa yksikön johtajan tai turvallisuudesta vastaavan virkamiehen luvalla toimia yksikössä voimankäyttökouluttajana.

Kouluttajatutkinto on voimassa myöntämisvuotta seuraavan kolmannen kalenterivuoden loppuun, jonka jälkeen se on uusittava Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa.

Yksikön johtajan tai turvallisuudesta vastaavan virkamiehen tulee huolehtia, että kouluttajilla on mahdollisuus tarvittaessa käyttää työaikaa henkilökohtaisten taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä koulutuksien suunnitteluun ja valmisteluun.

Koulutus ammatillisessa tutkintokoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa:

Voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytön perusteet opetetaan alan tutkintokoulutuksen yhteydessä. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintokoulutuksen yhteydessä antama koulutus antaa oikeuden kantaa ja käyttää yksiköissä työtehtävien niin vaatiessa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymistä voimankäyttövälineistä suojakilpeä, patukkaa, teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta ja etälamautinta.

Virka-aseen käyttökoulutus voidaan antaa ensimmäisen kerran tutkintokoulutuksen yhteydessä tai täydennyskoulutuksena Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa ja tämä koulutus antaa oikeuden kantaa ja käyttää virka-asetta yksiköissä työtehtävien niin vaatiessa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus antaa myös muuta voimankäytön täydennyskoulutusta.

Voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden koulutuksien sisällöistä ja laajuuksista päättää Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus vastaa myös koulutusmateriaalin tuottamisesta.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintokoulutuksen aikana harjoittelujaksoilla opiskelijat voivat kantaa ja käyttää vain niitä voimankäyttövälineitä, joihin he ovat siinä vaiheessa tutkintokoulutusta saaneet käyttökoulutuksen.

Rikosseuraamuslaitoksen tutkintokoulutukseen sisältyvät voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytön koulutusta koskevien tietojen ylläpitovastuu on Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella. Tutkintakoulutuksen jälkeen ylläpitovastuu siirtyy yksikköön missä virkamies työskentelee.

Koulutus yksiköissä:

Voimankäytön valmiuksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä voimankäyttövälineiden kantamiseen ja käyttämiseen oikeutettujen virkamiesten riittävän määrän turvaamiseksi yksiköissä tulee toteuttaa ohjattua työpaikkakoulutusta ohjaus- ja valvontatehtävissä toimiville virkamiehille vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Työpaikkakoulutuksessa käyttökoulutus voidaan antaa ensimmäistä kertaa muihin voimankäyttövälineisiin paitsi virka-aseeseen. Virka-aseen vuosittainen käyttökoulutus annetaan ja tasokoe kohdennetaan ainoastaan niille valvontatehtävissä toimiville virkamiehille, jotka työtehtävissään joutuvat kantamaan virka-asetta.

Työpaikkakoulutuksen tulee sisältää voimakeinojen käyttämiseen sekä voimankäyttövälineisiin liittyviin säännöksiin perehtymistä, fyysistä voimankäyttökoulutusta, voimankäyttövälineiden koulutusta sekä voimankäytön tilanneharjoittelua ja hätäensiapua.

Fyysisen voimankäyttökoulutuksen tulee sisältää harjoittelua yksin, pareittain sekä ryhmätyöskentelynä kunkin yksikön ominaispiirteiden mukaan.

Yksiköissä voidaan järjestää ohjattua työpaikkakoulutusta täydentävää harjoitusta niille, jotka virkatehtävissään voivat joutua voimankäyttötilanteisiin tai johtamaan niitä muita todennäköisemmin arvioitavissa olevista uhkista, tehtävistä ja muista olosuhteista johtuen.

Yksiköissä tapahtuvat harjoitukset ohjaa alueen pääkouluttaja, yksikön vastuukouluttaja tai kouluttaja.

Ohjattujen harjoitusten lisäksi yksiköissä tulee kannustaa virkamiehiä itsenäiseen harjoitteluun ja antaa siihen mahdollisuus työtehtävien niin salliessa.

Vastuu koulutuksista yksiköissä sekä koulutuksien seuranta:

Yksikön johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies vastaa siitä, että henkilöstössä on riittävästi voimankäyttömenetelmien ja voimankäyttövälineiden käyttöön koulutettuja virkamiehiä. Yksiköissä on laadittava vuosittainen voimankäytön koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelman mukainen koulutus ja käytännön harjoittelun toteuttaminen on syytä huomioida työajan käytön suunnittelussa. Yksiköissä tulee seurata kouluttajaoikeuksien voimassaoloa ja samalla huolehdittava, että kouluttajia on riittävä määrä.

Yksikön johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies huolehtii siitä, että yksikössä pidetään yllä reaaliaikaista luetteloa henkilöistä, jotka ovat hyväksytysti osallistuneet yksikön vuosittaisiin voimankäyttökoulutuksiin ja kenellä on sitä kautta oikeus kantaa eri voimankäyttövälineitä. Luettelo tulee olla yksikön päivystäjän käytössä mahdollisissa häiriötilanteissa operatiivisen toiminnan tukena.

Luettelosta tulee ilmetä milloin ja mitä koulutusta on annettu, milloin oikeus voimankäyttövälineeseen vanhenee ja kuka on ollut kouluttajana. Vastuu koulutuksen ja harjoittelun toteuttamisesta on yksikön johtajalla tai turvallisuudesta vastaavalla virkamiehellä.

Koulutus alueella ja alueen muu yhteistyö:

Rikosseuraamusalueen turvallisuuspäällikkö yhdessä voimankäytön pääkouluttajan kanssa koordinoi, kehittää ja valvoo alueellaan voimankäytön koulutuksen toteutumista. Rikosseuraamusalueella voidaan järjestää alueen yhteisiä voimankäyttöön liittyviä koulutustapahtumia.

Rikosseuraamusalueelle voidaan hankkia eri yksiköiden yhteiskäyttöön voimankäyttökoulutukseen välineistöä ja yksiköt voivat antaa tarvittaessa koulutusapua toisille yksiköille. Alueet tai yksiköt voivat järjestää aiheeseen liittyviä yhteisharjoituksia muiden viranomaisten kanssa.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka

Lakimies Jani Kotoaro