Vangin päihteettömyyden valvonta,päihtymystilan toteaminen ja päihdevalvonnan testitRISE/3885/2025

Rikosseuraamuslaitoksen ohje RISE/3885/2025

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2 luku 6 §

Voimassa: 1.10.2025 alkaen

Kumoaa: Vangin päihteettömyyden valvonta, päihtymystilan toteaminen ja päihdevalvonnan testit (9/004/2021)

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Vankila

1.1. Päihdevalvonta ja päihtymystilan toteaminen

Vangin sekä tutkintavangin ja soveltuvissa osin valvotussa koevapaudessa olevan vangin (myöh. vangin) epäiltyyn tai ilmeiseen päihtymystilaan tai doping -aineen käyttöön tulee aina puuttua. Päihtymystilan toteaminen tapahtuu havainnoimalla tai velvoittamalla vanki antamaan virtsa-, sylki- tai verinäyte taikka suorittamaan puhalluskoe.

Huumausaineen laiton käyttö on rikoslaissa säädetty huumausaineen käyttörikokseksi, RL 50 luku 2 a §, josta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Vankilassa tapahtunut huumausaineen käyttörikos voidaan käsitellä vankilan kurinpitomenettelyssä, ellei asiaa ole syytä siirtää esitutkintaan. Mikäli vanki käyttää huumausaineita vankilan ulkopuolella, esimerkiksi poistumisluvalla, tulee asian tutkinta siirtää rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momentin mukaisesti poliisin käsiteltäväksi.

Sopimusosastolla olevalta vangilta voidaan ottaa seulontatestejä myös osana kuntoutusta. Sopimusosastoilla on pidettävä huolta, että vankeja testataan riittävän usein, eikä kukaan jää testin ulkopuolelle. Päihdevalvonnan onnistumisen kannalta oleellisena seikkana pidetään testin yllätyksellisyyttä sekä sitä, että ennalta ei ole arvattavissa, kuka testiin joutuu.

Vangin asianmukaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että päihdetestausta tulee välttää tilanteessa tai olosuhteissa, jotka ovat näytteen antamisen kannalta vaikeat. Virtsatestin pyytämistä tulee välttää heti nestettä huomattavasti kuluttavan tilanteen jälkeen.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, näytettä ei edellytetä, ellei vanki sitä vaadi. Päihtymystilan selvittäminen voi perustua vangista tehtyihin havaintoihin. Vankia ja hänen käyttäytymistään voidaan havainnoida ja seurata tarvittaessa pidemmän ajan. Päihtymystilaa koskevat havainnot on kirjattava Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalle lomakkeelle asiakastietojärjestelmään. Kahden virkamiehen tekemät samansisältöiset havainnot päihtymystilasta ovat lähtökohtaisesti riittäviä todentamaan vangin päihtymyksen.

Päihtymystilaa epäiltäessä vangille tulee antaa mahdollisuus päihdetestin antamiseen. Mikäli pikatesti on virkamiesten havainnoista poiketen negatiivinen, tulee testi lähettää varmennukseen ristiriitaisen näkemyksen poissulkemiseksi.

Vanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen, sopimusosastolle sijoittamisen, poistumisluvan, opintoluvan, siviilityöluvan, ulkopuolista valvottua toimintaa koskevan luvan, avolaitokseen sijoittamisen, ulkopuoliseen laitokseen sijoituksen tai valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi (vankeuslaki 16 luku 7 §).

Korvaushoidosta todennäköisesti johtuville positiivisille pikatestituloksille ei lähtökohtaisesti tule antaa merkitystä vireillä olevassa lupaharkinnassa.

Päihdetestauksen tulee olla hienotunteista. Ensiarvoisen tärkeää on kunnioittaa näytteenantajan ihmisarvoa ja menetellä näytteenottotilanteessa asiallisesti. Näytteenottoon on varattava riittävästi aikaa.

Risen virkamiesten ei tule suorittaa muuta kuin vankeuslain mukaista päihdetestausta, esimerkiksi terveydenhuoltoa tai sosiaalihuoltoa varten tehtävä testaus ei kuulu toimivaltaan. Tästä ei ole mahdollista poiketa vangin suostumuksella.

1.2. Päihdevalvonnan testit

Päihdetestin tekeminen vangin vapaaehtoisen sitoumuksen perusteella

Vapaaehtoiseen sitoumukseen perustuvia testejä voidaan suljetussa vankilassa tehdä ainoastaan sopimusosastolla, missä vanki on antanut sitoumuksen päihdetestien ottamiselle. Avolaitokseen sijoittamisen edellytyksenä on päihteettömyyteen ja päihteettömyyden valvontaan sitoutuminen.

Päihteiden käytön toteaminen testaamalla

Rikosseuraamuslaitos kilpailuttaa säännöllisesti virtsatestien ja sylkitestien toimittajat. Rikosseuraamuslaitos edellyttää, että kaikki yksiköt käyttävät ainoastaan valittuja toimittajia.

Testaamisesta ilmoittaminen vangille

Näytteen ottamisen syy tulee ilmoittaa jo siinä vaiheessa, kun vangille ilmoitetaan näytteenottamisesta. Pyydettäessä virtsa- tai sylkinäytettä, sillä perusteella, että vangin on syytä epäillä olevan alkoholin, muun päihteen vaikutuksen alaisena tai hänen epäillään käyttäneen doping -aineita, tulee epäilyksen peruste kirjata aina asiakastietojärjestelmään. Kirjataan myös, jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätelleen ilmeinen.

Ennen näytteenottamista vangille tulee ilmoittaa, että mikäli näyte lähetetään varmennuslaboratorioon, pyydetään vankiterveydenhuoltoa lähettämään laboratorioon vangin lääkitystiedot. Näin varmistutaan siitä, että mahdollinen positiivinen testitulos selittyy vangin lääkityksellä. Vanki voi halutessaan kieltää näiden tietojen lähettämisen ja kieltäytyminen tulee tehdä kirjallisesti näytteenantamisen yhteydessä. Mikäli vanki kieltäytyy lääketietojen lähettämisestä ja varmennuslaboratorion tulos on positiivinen, todetaan näyte positiiviseksi testitulokseksi.

1.2.1. Eri testausmenetelmät

Puhalluskoe

Silloin kun vangin päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholin käytöstä, vankia vaaditaan suorittamaan puhalluskoe. Puhalluskoe otetaan alkometrillä tai vastaavalla laitteella, joka mittaa hengitysilman sisältämän alkoholin pitoisuutta. Alkometritutkimuksen promilleluvun noustessa on koe toistettava 15–30 minuutin kuluttua. Alkometri tulee kalibroida valmistajan määrittämän aikataulun mukaisesti.

Virtsatesti

Luotettavin ja ensisijainen menettelytapa mahdollisten huumaus- ja doping -aineiden sekä alkoholin käytön toteamiseksi on tutkia virtsanäyte, sillä virtsassa ilmenevät pitoisuudet säilyvät pidempään kuin syljessä tai veressä. Huumausaineiden pikatesterit eivät näytä doping -aineiden käyttöä. Doping -aineiden käytön toteaminen edellyttää virtsasta otettavaa näytettä, joka lähetetään aina varmennuslaboratorioon tutkittavaksi.

Alkoholin testaaminen virtsatestillä on mahdollista virtsatestin toimittajan toimittamilla testereillä. Vangilta voidaan ottaa alkoholin testaamista varten virtsatesti ensisijaisesti puheeksi oton välineenä avolaitoksessa, suljettujen vankiloiden sopimusosastoilla sekä valvotussa koevapaudessa. Jos vanki on sitoutunut päihteettömään ohjelmaan, niin testi soveltuu myös sitoutumisarviointiin liittyvään kokonaisharkintaan.

Alkoholin testaaminen virtsatestillä on mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa on syytä selvittää, ettei vanki ole syyllistynyt lupaehtojen rikkomiseen vankilan ulkopuolella esimerkiksi ollessaan poistumisluvalla.

Mikäli testitulos osoittaa vangin käyttäneen alkoholia, tulee virtsanäyte lähettää varmennuslaboratorioon varmennettavaksi.

Sylkitesti

Sylkitesti on toissijainen virtsasta tehtävään testiin nähden, koska sylkitesti ei tunnista riittävän hyvin kaikkia huumeita. Lisäksi syljessä mahdollinen käyttö näkyy huomattavasti lyhyemmän ajan kuin virtsassa. Sylkinäyte voidaan lähettää tarkemmin analysoitavaksi varmennuslaboratorioon. Positiivinen testitulos täytyy lähettää varmennuslaboratorioon varmennettavaksi.

Verinäyte

Vangilta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeen, virtsa- tai sylkinäytteen antamisesta, voidaan määrätä otettavaksi verinäyte. Verinäyte voidaan ottaa myös päihteettömyyden valvonnan turvaamiseksi tai luotettavan koetuloksen saamiseksi. Kyse olisi esimerkiksi tilanteista, joissa vangilta ei saada otettua virtsanäytettä tai näytteen luotettavuus on kyseenalainen esimerkiksi sen manipuloinnin vuoksi. Kynnys verinäytteen ottamiseen on korkea ja ensisijaisesti tulisi pyrkiä ottamaan luotettava näyte muilla menetelmillä. Tarvittaessa epäluotettavan näytteen sijasta voitaisiin esimerkiksi ottaa uusi virtsanäyte. Päätöksen pohjaksi tulee kirjata tarkoin havainnot ja esittää perustelut päätöksentekoa varten. Vanki ei voi itse valita, antaako hän näytteen vai meneekö mieluummin verikokeeseen. Päätös verikokeeseen määräämisestä on oltava mukana vankia tutkimukseen toimitettaessa.

Vankilan tulee huolehtia mahdollinen sopimustoimittaja (laboratorio) verikokeiden ottamista varten. Verikokeita otetaan hyvin vähän ja niitä tekevien laboratorioiden valtakunnallinen kilpailuttaminen on hyvin vaikeaa. Rikosseuraamuskeskuksittain on mahdollista pyrkiä löytämään omalta rikosseuraamusalueelta sopiva laboratorio, joka voi ottaa verikokeet ko. alueelta.

1.2.2. Näytteenoton puitteet

Koulutus

Vankilan turvallisuudesta vastaavan virkamiehen tulee huolehtia siitä, että henkilökunta on koulutettu päihdetestien tekemiseen ja että henkilökunnalle annetaan tarvittaessa koulutusta esimerkiksi sukupuolisensitiiviseen näytteenottoon liittyen. Testaajan esimiehen täytyy varmistua siitä, että testaaja osaa tehdä testin asianmukaisesti.

Näytteenottotila

Tila tulee suunnitella niin, että valvonta on helposti toteutettavissa. Tilassa tulee huomioida vangin yksityisyyden suoja. Näytteenottotilassa tulisi olla mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi peililasi, minkä takana valvoja valvoo näytteenottoa.

Näytteenottovälineet

Vangille annetaan näytettä varten puhdas astia, joka on tarkoitettu vain tätä tarkoitusta varten. Virkamiehen on kirjoitettava näytepurkin kylkeen sekä purkin kanteen ennen sen antamista vangin nimi ja vankinumero. Testaamisen jälkeen, vangin tiedot näytepurkista ja kannesta on hävitettävä niin, ettei niistä ole luettavissa vangin tietoja.

Virtsanäytteenoton valvonta

Kun on tehty päätös virtsanäytteen vaatimisesta, on vankia tämän jälkeen pyydettävä antamaan virtsanäyte. Mikäli vanki ei heti pyydettäessä pysty antamaan näytettä, on hänet sijoitettava odottamaan näytteen ottoa sellaiseen tilaan, jossa hän ei pääse nauttimaan vapaasti vettä.

Valvojan tulee aina varmistua siitä, että näytettä antaessaan, vanki ei manipuloi näytettä vaan virtsa on vangin omaa virtsaa. Valvojan tulee olla vangin kanssa samaa sukupuolta ja kuulua Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaan. Mikäli vankilassa ei ole työvuorossa testaushetkellä yhtään samaa sukupuolta olevaa, niin tällöin tulee ottaa virtsatestin sijaan sylkitesti. Näytettä valvottaessa tulee kiinnittää huomiota vangin yksityisyyteen ja näytteen ottamista tulisikin valvoa pääsääntöisesti vain yksi valvoja.

Joissain tilanteissa usean virkamiehen läsnäolo voi olla perusteltua, esimerkiksi vangin oman käyttäytymisen vuoksi. Mikäli katsotaan, että virtsatestiä otettaessa paikalla tulee olla kaksi virkamiestä, voitaneen tällöinkin pitää riittävänä, että ainoastaan toinen virkamiehistä aktiivisesti valvoo näytteen antamista ja hänellä on katsekontakti näytteen antamiseen.

Ennen näytteen antamista vangin tulee pestä kädet sekä valvojan tulee varmistua siitä, että vanki ei ole kiinnittänyt kehoonsa mitään sellaista, millä voisi vaikuttaa näytteen oikeellisuuteen. Mikäli vangin vaatetusta on tarpeen riisua sen tarkastamiseksi, ettei vangin kehoon ole kiinnitetty mitään kiellettyä, on vangille annettava esimerkiksi kylpytakki, jottei vangin tarvitse antaa näytettä alasti. Kylpytakin tulee olla puhdas jokaisella käyttökerralla. Näytteen antamisen valvonta tulee suorittaa kaikilla tapaa mahdollisimman hienotunteisesti.

Naisvankien lisäksi myös miesvangille voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella antaa mahdollisuus suorittaa virtsanäytteen antaminen istualtaan, mikäli tilanteessa kyetään riittävällä tavalla varmistumaan siitä, ettei vanki ole kiinnittänyt kehoonsa mitään sellaista, millä voisi vaikuttaa näytteen oikeellisuuteen tai ettei vanki muulla tavalla pääse manipuloimaan näytettä. Menettely voi myös helpottaa näytteen antamista niillä, joilla on virtsaamisvaikeuksia tai vaikeuksia antaa näytettä valvotusti.

Näytteen testaaminen

Näytettä testattaessa pikatesterillä, testaajan tulee olla erityisen huolellinen, että näytteet eivät pääse testaamisen missään vaiheessa sekoittumaan toisiin näytteisiin. Testauspöydällä saa olla vain yhden vangin näyte kerrallaan, mikä pitää testata loppuun asti ja tarvittaessa laittaa varmennuslaboratorioon menevään lähetyspussiin ennen seuraavan näytteen ottamista esille samalle pöydälle.

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että eri testattavien näytteet eivät voi sekaantua tai että näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia. Esimerkiksi asianmukaisilla näytepurkin merkinnöillä voidaan olennaisesti lisätä näytteenantajan luottamusta menettelyn oikeellisuuteen. Testaajan tulee käyttää koko testauksen ajan suojakäsineitä.

Testaamisessa käytetään toimittajan antamia ohjeita testin tekemisestä. Tämä on tärkeää myös testin luotettavuuden näkökulmasta. Vangilla ei ole oikeutta olla läsnä näytteen testaamisen aikana eikä virtsanäytteen analysointi muutoinkaan edellytä vangin läsnäoloa.

Mikäli vanki ei yrityksestä huolimatta saa annettua virtsanäytettä

Jos vanki ei yrityksistä huolimatta saa annettua näytettä tai näytettä ei ole riittävästi testiä ja mahdollista varmennusta varten, voidaan hänelle antaa noin 4 dl vettä tai muuta nestettä. Juotavan antamisesta ja määrästä tulee tehdä merkintä asiakastietojärjestelmään. Vangille tulee antaa vähintään kolme tuntia aikaa antaa virtsanäyte. Mikäli vanki ei pysty antamaan näytettä pyydettäessä, vangille tulee tarjota mahdollisuus odottaa testin antamista muussa, odottamiseen sopivassa tilassa, kuin näytteenantohuoneessa.

On tärkeää huomata, että näytteen antaminen saattaa estyä jännittämisen, jonkin virtsaamisvaikeuksia aiheuttavan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Tällaisissa tilanteissa on perusteltua antaa vangille aikaa näytteen antamiseen yli kolme tuntia. Henkilökunnan on informoitava vankia tästä mahdollisuudesta, silloin kun vanki ei yrityksistään huolimatta kykene näytteen antamiseen vaaditussa ajassa. Lisäajan määrä on virkamiehen tapauskohtaista harkintaa ko. tilanteessa. Mikäli vanki ei ole pystynyt antamaan virtsanäytettä kolmessa tunnissa, tulee asiakastietojärjestelmään merkitä, onko vangille annettu lisäaikaa näytteen antamiseen ja jos ei ole, niin se on perusteltava. Mikäli vanki ei pysty antamaan näytettä annetussa ajassa eikä lisäajankaan puitteissa, asia tulkitaan kieltäytymiseksi, ei positiiviseksi tulokseksi.

Tilanteessa, missä vanki ei saa annettua virtsanäytettä säädetyn ajan ja mahdollisen lisäajan puitteissa, tulee päihdetestauksen kulku kirjata asiakastietojärjestelmään. Samalla tulee kirjata myös vangin näkemys testauksesta ja testauksen kulusta (vangin kuuleminen).

Jos vanki ei todistetun terveydellisen syyn vuoksi kykene antamaan virtsanäytettä, voi tapauskohtaisesti olla perusteltua käyttää virtsatestin sijaan sylkitestausta.

Mikäli vanki kieltäytyy antamasta päihdetestinäytettä

Päihdetestistä kieltäytymistä ei voida tulkita positiiviseksi testitulokseksi. Kieltäytyminen, kuten muutkin vankiin ja hänen käyttäytymiseensä liittyvät tiedot, voidaan kuitenkin ottaa yhtenä osana huomioon vankia koskevassa päätösharkinnassa. Vangin kieltäytyessä päihdevalvonnasta, laaditaan ilmoitus, johon kirjataan kieltäytymisen peruste.

Näytteen varmentaminen

Positiiviset virtsa- ja sylkitestit tulee varmistaa varmennuslaboratoriossa. Mikäli vanki on korvaushoidossa ja pikatesti on positiivinen korvaushoitolääkkeelle, eikä epäilyä muiden aineiden käytöstä ole, näytettä ei tarvitse lähettää varmennettavaksi.

VTH:n henkilöstö ei voi antaa yksittäisen vangin terveystietoja (lääketietoja) siltäkään osin, että selittyykö jokin positiivinen päihdetestitulos mahdollisesti vangin lääkityksellä. Tällöin positiivinen testitulos on varmennettava.

Lähtökohtaisesti varmennus pyydetään vain testin osoittamasta huumausaineesta. Laaja huumausainevarmennus voidaan tehdä, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi epäily muuntohuumeiden käyttämisestä tai sellaisten aineiden käyttämisestä, mitkä eivät näy pikatesteissä. Tilanteissa, joissa vanki on selvästi päihtynyt, mutta pikatesti on negatiivinen, on perusteltua teettää joko varmistus epäillystä huumeesta tai laaja huumeseulonta.

Varmennuslaboratoriossa laajan huumausaineseulan analysointi kestää normaalia pidempään, mikäli vankila teettää varmennuksen normaalia huumausainetta poikkeavammasta aineesta (esimerkiksi anaboliset steroidit, etyyliglukuronidi, GHB). Varmennuslähetteeseen merkitään, että huumausaineen tulokset voidaan lähettää vankilaan ennen koko analyysin valmistumista.

Avovankilan lähettäessä näytettä varmennukseen, tulee varmennuslähetteeseen merkitä, että näyte on lähetetty avovankilasta. Tällöin varmennuslaboratorio osaa kiirehtiä näytteen analysointia.

Näytteen lähettäminen varmennukseen

Näyte tulee lähettää varmennettavaksi ilman aiheetonta viivytystä. Vankiterveydenhuollolta pyydetään erillinen liite suljetussa kuoressa vangin mahdollisista lääkityksistä kahden edeltävän kuukauden ajalta. Vankiterveydenhuolto voi lähettää lääkitystiedot jälkikäteen myös faksilla tai salattuna sähköpostina. Lähetteeseen on syytä merkitä, mihin faksinumeroon tai sähköpostiosoitteeseen varmennuslaboratorio lähettää vastauksen varmennuksesta.

Varmistettu positiivinen testitulos

Varmistettu positiivinen tulos merkitsee sitä, että näytteessä on todettua ainetta. Koko testaamisprosessin (näytteenotosta tuloksen arviointiin asti) tulee olla aukoton ja luotettavasti dokumentoitu asiakastietojärjestelmään. Varmennuslaboratorio ilmoittaa, mikäli positiivinen tulos selittyy lääkitystiedoilla. Tulos kirjataan asiakastietojärjestelmään.

Anna-Arola Järvi, pääjohtaja

Jani Kotoaro, lakimies