Vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen (9/400/2021)
Rikosseuraamuslaitos ohje 9/400/2021
1.9.2021
Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2 luku 6 §
Voimassa: 1.9.2022 alkaen toistaiseksi
Kumoaa: Ohje vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen (2/400/2016)
Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos
1. Yleistä ulkopuolisesta sijoituksesta
Ulkopuolisesta sijoituksesta säädetään vankeuslain 8 luvussa. Luvun 4 §:ssä säädetään toimintaan sijoittamisesta, 9 §:ssä toimintaan osallistumisesta vankilan ulkopuolella, luvan edellytyksistä 10 §:ssä, luvan tai sijoituksen peruuttamisesta 11 §:ssä ja päätösvallasta 14 §:ssä. Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:ssä säädetään toimintaan sijoittamisesta ja 21 §:ssä sijoitussopimuksesta.
Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on vankeuslain 1 luvun 2 §:n mukaan lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan. Vankeuslain 8 luvun 9 §:n mukaan vanki, jolla on päihdeongelma tai jolla arvioidaan olevan erityisiä vaikeuksia selviytyä vapaudessa, voidaan sijoittaa määräajaksi vankilan ulkopuoliseen laitokseen tai vastaavaan yksikköön, jossa hän osallistuu päihdehuoltoon tai hänen selviytymismahdollisuuksiaan parantavaan muuhun tavoitteelliseen toimintaan. Sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennettiin vuodesta 2021 alkaen. Tällöin Rikosseuraamuslaitos sai tehtäväkseen sijoittaa myös päihdeongelmaisia sakko- ja lyhytaikaisvankeja vankeuden sijaan ulkopuoliseen päihdekuntoutuslaitokseen.
Vankeuslain 8 luvun 9 §:n mukaisesta sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen sekä saman luvun 11 §:n mukaisesta sijoituksen peruuttamisesta päättää vankeuslain 8 luvun 14 §:n nojalla vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Rikosseuraamuslaitoksen 1.9.2022 lähtien operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää kuitenkin lähtökohtaisesti elinkautista vankeusrangaistusta, yhdistelmärangaistusta ja koko rangaistusta suorittavan vangin sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen. Vangilla on vankeuslain 20 luvun 1 §:n nojalla muutoksenhakuoikeus ulkopuolisesta sijoituksesta tehtävään päätökseen.
2. Ulkopuolisen sijoituksen edellytykset
Vanki voidaan sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen vankeuslain 8 luvun 10 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Päätös sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen voidaan tehdä, jos:
1) sijoitus edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;2) vangin rangaistusaikaisesta käyttäytymisestä sekä hänen henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen tietojen perusteella sijoituksen ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä;
3) sijoituksen ehtojen noudattamista voidaan soveltuvin tavoin valvoa sijoituslaitoksen tiloihin asennettavilla, vangin haltuun annettavilla, vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä; ja
4) vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tarpeen mukaan yhteydessä viranomaisiin sekä yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin sijoituksen edellytysten selvittämistä taikka ehtojen noudattamista koskevissa asioissa.
Sijoittamisen ehtona on lisäksi, että:
1) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita ja sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan; ja
2) vanki sitoutuu noudattamaan muita kuin tämän momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vankilan ulkopuolella liikkumiseen ja toimintaan osallistumiseen liittyviä välttämättömiä kirjallisia ehtoja.
Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen edellyttää, että vankila, sijoituspaikka ja vanki ovat tehneet kirjallisen sijoitussopimuksen. Sijoituksen edellytyksenä on, että vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset saavat antaa sijoituksen kannalta tarpeellisia tietoja sijoituspaikalle ja että sijoituspaikka saa ilmoittaa vankeinhoitoviranomaisille ehtojen rikkomisesta.
2.1 Sijoitus edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista
Vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen edellyttää, että vangille on tehty rangaistusajan suunnitelma, jossa on arvioitu, että vangilla on päihdeongelma tai hänellä arvioidaan olevan erityisiä vaikeuksia selviytyä vapaudessa. Tavoitteena on, että ulkopuolinen sijoitus vahvistaa vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan, ylläpitää ja parantaa vangin toimintakykyä sekä tukee vangin päihteetöntä elämäntapaa.
2.2 Sijoituksen ehtojen noudattamisen todennäköisyys
Vangin on oltava suostuvainen ulkopuoliseen sijoitukseen ja sitouduttava päihteettömyyteen. Ulkopuolisen sijoituksen edellytyksenä on, että vangin voidaan olettaa noudattavan sijoituksen ehtoja. Sijoituksen ehtojen noudattamisen arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen harkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki vangista saatu ja saatavilla oleva tieto.
Vankeusaikaisella käyttäytymisellä tarkoitetaan paitsi vangin käytöstä ja mahdollisia järjestysrikkomuksia, myös sitä, onko vanki noudattanut rangaistusajan suunnitelmaa. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös aikaisempiin rangaistuskausiin. Vangin aikaisemmalla rikollisuudella tarkoitetaan vangin rikosten laatua, uusimisnopeutta ja rangaistusten pituutta. Vangin voidaan olettaa noudattavan sijoituksen ehtoja, jos niiden noudattamisen arvioidaan olevan todennäköisempää kuin ehtojen rikkomisen.
2.3 Sijoituksen ehtojen noudattamisen valvonta
Vanki on valvonnan alainen ulkopuolisen sijoituksen aikana. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, ettei vanki poistu sijoituslaitoksesta ilman asianmukaista lupaa eikä syyllisty rikokseen. Valvonta on mitoitettava riittäväksi siten, että ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä. Rikosseuraamuslaitos suorittaa valvontaa pitämällä yhteyttä vankiin ja sijoituslaitoksen yhdyshenkilöön sekä suorittamalla valvontaa teknisin välinein.
Valvonnan tekninen toteutustapa ja valvonnan sisältö määritellään yksilöllisesti sijoitettavan vangin arvioidun valvonnan tarpeen perusteella. Valvonnan tekniseksi toteutustavaksi on linjattu sijoituspaikan tiloihin asennettava, vangin haltuun annettava, vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävä tekninen väline tai tällaisten välineiden yhdistelmä, joka tarkoittaa käytännössä GPS- paikannuspuhelimen ja pannan käyttöä. Edellä mainitut valvontalaitteet on suunniteltu käytettäväksi yhdessä, jolloin niiden valvontataso on tarkoituksenmukainen.
Ulkopuolisen sijoituksen valmisteluvaiheessa sijoituspaikkaa, tuomittua ja vankia on informoitava teknisten välineiden käytöstä ja niihin liittyvistä ominaisuuksista ja velvoitteista. Valvonnan toteutustapa ja valvonnan sisältö määritellään yksilöllisesti ulkopuolelle sijoitettavan vangin arvioidun valvonnan tarpeen perusteella. Tukipartio suorittaa vankilan ulkopuolella tapahtuvan valvonnan käymällä sijoituslaitoksessa. Valvontatoimenpiteet ja sijoituslaitoksen antamat vangin sijoitusehtojen rikkomista koskevat tiedot tulee kirjata niin, että ne pystytään jälkikäteen selvittämään.
Rikosseuraamuslaitos vastaa valvonnasta, ja sijoituspaikka seuraa vangille asetettujen, sijoituksen ehtojen noudattamista ja ilmoittaa vankilalle ja tarvittaessa myös muille viranomaisille ehtojen rikkomisesta tai sitä koskevasta epäilystä. Valvonta suoritetaan siviilivaatteissa, ei Rikosseuraamuslaitoksen virkavaatteissa. Valvonnassa on noudatettava hienotunteisuusperiaatetta ja vältettävä aiheetonta huomion herättämistä sekä huolehdittava siitä, etteivät vankia koskevat salassa pidettävät tiedot tule ilmi ilman vangin antamaa suostumusta.
2.4 Suostumus eri viranomaisten ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön
Vangin kirjallinen suostumus on edellytyksenä sille, että Rikosseuraamuslaitos saa antaa sijoituksen kannalta tarpeellisia tietoja sijoituspaikalle ja sijoituspaikka saa ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle ehtojen rikkomisesta. Suostumus on myös edellytyksenä sille, että vankila voi tarvittaessa olla yhteydessä viranomaisiin sekä yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin sijoituksen edellytysten selvittämistä tai ehtojen noudattamista koskevissa asioissa.
2.5 Sitoutuminen päihteettömyyteen
Päihteettömyyden valvomiseksi vanki voidaan velvoittaa antamaan virtsa- tai sylkinäyte tai suorittamaan puhalluskoe. Vankeuslain 16 luvun 7 §:ssä mainitaan, että jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, näytettä tai puhalluskoetta ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi. Vangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte vankeuslain 16 luvun 7 §:ssä tarkemmin säädetyissä tilanteissa.
Vangin päihteettömyyttä valvotaan ulkopuolisen sijoituksen aikana. Päihdetestauksesta huolehtii Rikosseuraamuslaitoksen tukipartio tai sen voi ottaa sijoituspaikka. Jos sijoitetun todetaan puhalluskokeen perusteella olevan alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä luvun 9 mukaisiin toimenpiteisiin. Mikäli pikatestissä saadaan positiivinen testitulos, on sylki-, virtsa- ja verinäyte lähetettävä tutkittavaksi tai varmistettavaksi laboratorioon, jollei sylki- tai virtsanäytteestä otetun pikatestin tuloksen perusteella voida todeta, ettei vanki ole käyttänyt päihteitä. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset. Samoin on meneteltävä, vaikka puhallus- ja pikatestin tulos olisi negatiivinen, jos on perusteltu syy epäillä päihtymystilaa. Rikkomusepäily tulee selvittää viipymättä puolueettomasti ja tasapuolisesti rikkomuksen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla. Sijoitetulle vangille tulee aina varata tilaisuus tulla kuulluksi.
Jos sijoitetun epäillään tahallisesti tai törkeästi rikkoneen sijoituksen ehtoja eikä asiaa saada heti selvitettyä, voidaan hänet toimittaa vankilaan selvittämisen ajaksi. Kyseessä on turvaamistoimenpide, jota voidaan käyttää, kun virtsa- tai sylkinäyte on varmistettavana. Jos selvityksen perusteella ei esitetä mitään seuraamuksia, rikkomuksen käsittely päättyy siihen ja vangin sijoitusta ulkopuolisessa laitoksessa jatketaan. Jos varmistettu tulos osoittaa sijoitetun käyttäneen huumausainelain 3 §:ssä tarkoitettua huumausainetta tai lääkettä, jonka käyttämiseen hänellä ei ole lääkemääräystä, ryhdytään ohjeen 9 luvun mukaisiin toimenpiteisiin.
Ulkopuolinen sijoitus päihdekuntoutuslaitoksessa voidaan aloittaa, vaikka henkilö olisi vankilaan tullessa antanut positiivisen päihdetestituloksen. Esimerkiksi, jos vapaudesta saapuva tuomittu, jonka kanssa on siviiliarvioinnissa valmisteltu ulkopuolista sijoitusta, antaa vankilaan saapuessaan positiivisen päihdetestituloksen, lähetetään testitulos varmistettavaksi laboratorioon. Ehtojen noudattamisen arviointi on kokonaisarviointia. Itsessään positiivinen päihdetesti vankilaan saapuessa ei tarkoita sitä, ettei sijoituksen ehtojen noudattamista voitaisi pitää riittävän todennäköisenä, mikäli muutoin kokonaisharkinnassa ehtojen noudattamista pidetään todennäköisenä.
2.6 Liikkuminen ja toimintaan osallistuminen
Ulkopuolisessa sijoituksessa olevan vangin on pysyttävä sijoituspaikassa, eikä hän saa poistua sieltä ilman valvontaa tai asiaankuuluvaa lupaa kiireellisiä sairastapauksia lukuun ottamatta. Vangin tullessa sijoituspaikkaan on hänelle kerrottava, mikä on hänen liikkuma-alueensa laitoksen lähiympäristössä. Liikkuma-alueen tulee lisäksi ilmetä selvästi sijoitussopimuksesta. Säännöllistä etukäteen tiedossa olevat toistuvat sijoituspaikan ulkopuoliset käynnit on hyvä määritellä ennen sijoitusta ja kirjata ne sijoitussopimukseen. Jos sijoituspaikan toimintaan kuuluvat esimerkiksi AA ja /tai NA-ryhmäkäynnit tai muu säännöllisesti toistuva toiminta, tulee ne kirjata sijoitussopimukseen, esimerkiksi tekstillä: vangilla on lupa käydä tiistaisin ja torstaisin kello 18.00–21.00 välillä NA- ja AA-ryhmän kokouksessa seuraavissa osoitteissa (osoitteet mainittuina).
Mikäli luvanvaraisesta liikkumisesta joudutaan poikkeamaan ennalta arvaamattoman, pakottavan syyn vuoksi, tulee vangin välittömästi ilmoittaa ennalta arvaamattomasta tapahtumasta tai esteestä sijoituspaikkaan. Sijoituspaikka ilmoittaa asiasta vankilalle. Tällainen ennalta-arvaamaton syy voi olla esimerkiksi julkisen liikenteen ongelmasta johtunut viivästyminen sijoituspaikkaan palaamisesta. Vankila voi myöntää vangille hakemuksesta poistumisluvan myös ulkopuolisen sijoituksen aikana, josta mainitaan luvussa 7.
3. Sijoituksen valmistelu
Motivointi- ja sitouttamistyö päihdehoitoon on hyvä aloittaa jo ennen vankilaan tuloa. Siviiliarvioinnissa valmistelutyötä on hyvä tehdä yhdyskuntaseuraamustoimistossa jo ennen vankilaan tuloa. Myös sakon muuntorangaistukseen tuomittuja voidaan kuulla rangaistusajan suunnitelmasta sekä kertoa heille sijoituksen mahdollisuudesta ja pyytää lupaa olla yhteydessä yhteistyöverkostoihin ennen määrättyä ilmoittautumisajankohtaa. Tällöin yhteistyötä tehdään ulosottoviranomaisen kanssa. Siviilissä valmistelussa olevien sijoitusten osalta siviiliarviointi voi tarvittaessa lähettää ennakkoilmoituksen asiakkaan terveydentilasta Vankiterveydenhuollon yksikölle.
Ennen sijoitussopimuksen tekemistä selvitetään yhteistyössä vangin kotikunnan viranomaisten kanssa sijoituspaikan soveltuvuus vangin sijoittamiseen. Kotikunnan viranomaisten kanssa tehdään vangin suostumuksella yhteistyötä ennen sijoitusta ja mahdollisen sijoituksen aikana tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Kun vangin kotikunta, vankila, vanki ja sijoituspaikka ovat päättäneet sijoituspaikasta, sovitaan sijoituksen ajankohdasta, tuloprosessista ja sijoitussopimuksen laatimisesta. Koska vankiterveydenhuolto vastaa vangin terveydenhuollosta, tulee vankiterveydenhuollon kanssa varmistaa sijoituksen ajankohta ja sijoituspaikan soveltuvuus.
Mikäli vangin ulkopuolista sijoitusta on valmisteltu esimerkiksi siviiliarviointivaiheessa, mutta sijoittamisesta päättävä vankila ei sijoita vankia ulkopuoliseen laitokseen, tehdään vangille kirjallinen ja kielteinen päätös ulkopuoliseen laitokseen sijoittamisesta ja päätöksen oheen liitetään vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikaisuvaatimusosoitus.
4. Sijoituspaikka
Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan sijoituspaikasta sovitaan vangin asuin- tai kotikunnan kanssa. Sijoituspaikan edellytyksistä on säädetty saman pykälän 3 momentissa. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt hankintasopimuksen soveltuvuus- ja muut vaatimukset täyttäneiden päihdehoitolaitosten kanssa. Hankintasopimus koskee palvelun hankintaa sakon muuntorangaistusta suorittaville vangeille sekä muille lyhytaikaisvangeille. Heidän sijoittamiseensa Rikosseuraamuslaitos käyttää sopimusaikana vain valittuja sopimuskumppaneita. Tästä voidaan poiketa yksittäisissä tapauksissa sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa, jos palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.
Sijoituspaikan valinta tehdään kokonaisharkinnan perusteella, jossa otetaan huomioon esimerkiksi seuraavat asiat:
- sijoitettavan oma näkemys ja/tai toive sijoituspaikasta
- palvelutarve ja hyötyminen kuntoutumisen kannalta soveltuvimmasta palvelusta (sijoituspaikan hoidon sisältö, lääkitys jne.)
- kotikunnan sosiaalitoimen ja/tai päihdepalveluiden näkemys sijoituspaikasta (kuten tarvittavien tukitoimien järjestäminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen vankeusrangaistuksen jälkeen sekä sijoitukseen liittyvien tavoitteiden ja asiakkaan vapautumiseen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittaminen)
- asiakaskohtaiset erityistarpeet sijoituspaikan osalta (sukupuoli, ikä, esteettömyys, kielitaito ja muut vastaavat asiakaskohtaiset tarpeet)
- palvelujen saatavuus (sijoituspaikassa on tilaa ja se on kohtuullisen lähellä Rikosseuraamuslaitoksen yksikköä tai laitosta).
5. Sijoitussopimus
Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 21 §:n mukaan sijoitus vankilan ulkopuoliseen laitokseen perustuu vankilan, sijoituspaikan ja vangin tekemään kirjalliseen sopimukseen. Sijoitussopimus laaditaan aina ennen sijoituksen alkamista ja siinä määritellään sijoituksen alkamis- ja päättymisajankohta. Sijoitus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Perusteltua on pyrkiä siihen, että sijoitus on riittävän pitkä, jotta vanki ehtii kiinnittyä päihdehoitoon ja hyötyy hoidosta. Rikosseuraamuslaitoksen maksamana ulkopuolinen sijoitus päättyy silloin, kun täytäntöönpano päättyy. Asiakas voi jatkaa päihdehoitoa vielä täytäntöönpanon päättymisen jälkeen, mutta tällöin kustannusvastuu siirtyy vangin kotikunnalle.Sijoitussopimuksessa on vankeudesta annetun asetuksen 21 §:n mukaan määrättävä:
1) sijoituksen tavoitteet
2) sijoitusajankohta
3) toiminnan sisältö sijoituspaikassa
4) vangille asetettavat ehdot
5) seuraamukset ehtojen rikkomisesta
6) yhteydenpito vankilan, sijoituspaikan ja vangin koti- tai asuinkunnan välillä
7) toimenpiteet sijoituksen päättyessä, keskeytyessä tai purkautuessa
8) muut yhteydenpitoa ja valvontaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Sopimus sisältää myös vangin sitoutumisen tavoitteelliseen toimintaan sijoituspaikassa.
Sijoitussopimuksen allekirjoittavat vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies, sijoituspaikan edustaja ja vanki. Koska sijoituspaikasta sekä mahdollisen ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista on sovittava aina vangin asuin- tai kotikunnan edustajan kanssa, on suositeltavaa, että sijoitussopimuksen allekirjoittaa myös asuin- tai kotikunnan viranomainen. Sijoitettava vanki hyväksyy allekirjoituksellaan sijoitusehdot ja sitoutuu niiden noudattamiseen. Sijoitussopimus annetaan kaikille sopijaosapuolille ja sopimukseen liitetään erillisenä asiakirjana esitys/ilmoitus sijoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Sijoituspaikka sekä vankila nimeävät yhteyshenkilön sijoituslaitoksen ja vankilan yhteydenpitoa varten. Vankila seuraa, että sijoituspaikka noudattaa tehtyä sijoitussopimusta. Mikäli ehtoja ei noudateta, sijoitussopimus voidaan purkaa.
Mikäli vankila maksaa sijoituksesta aiheutuvat kustannukset, vankila tekee määrärahavarauksen. Rikosseuraamuslaitos maksaa sakon muuntorangaistusta suorittavien ulkopuolisen sijoituksen, koska on saanut siihen erillisen rahoituksen. Muiden kuin sakkovankien kohdalla sijoituksen kustannusten maksusta on neuvoteltava vangin asuin- tai kotikunnan kanssa ennen sijoituksen alkamista. Mikäli määrärahavarausesitystä ei tehdä, tehdään ilmoitus ulkopuolisesta sijoituksesta. Vankila maksaa sijoituksen aiheutuneiden kulujen mukaisesti määrärahavarauksesta. Sijoituksen päättymisen jälkeen sijoituspaikan tulee aina lähettää raportti vankilaan sijoituksen toteutuksesta. Mikäli sijoitus keskeytyy, niin tämä tulee huomioida määrärahavarauksessa.
6. Toimintaraha
Vankila maksaa vankilan ulkopuoliseen laitokseen sijoitetulle vangille toimintarahaa vangin ehdonalaiseen vapauteen pääsyyn asti. Kahta ylintä toimintarahaluokkaa maksetaan avolaitoksissa ja kahta alinta suljetuissa laitoksissa. Vankeuslain 9 luvun 6 §:n nojalla toimintarahaa maksetaan vangin rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen sekä osallistumisen säännöllisyyden ja keston mukaan. Ulkopuoliseen laitokseen sijoitetulle maksetaan lähtökohtaisesti kolmannen toimintarahaluokan mukaista toimintarahaa (TO3).Vankeuslain 9 luvun 8 §:n nojalla toimintaraha voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta, jos maksaminen vangin muulta viranomaiselta kyseiseen toimintaan saama tuki huomioon ottaen taikka muuta tähän rinnastettavasta syystä ei ole tarpeen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun vangilla on muita tuloja, kuten esimerkiksi eläketuloja.
7. Poistumislupa ulkopuolisen sijoituksen aikana
Poistumislupa voidaan myöntää vangille vankeuslain säännösten mukaisesti. Vangin tulee ottaa poistumislupa-asia sijoituspaikan työntekijöiden kanssa esiin ja täyttää poistumislupa-anomus ja lisätä siihen liitteeksi oma lomasuunnitelmansa. Poistumislupa-anomukseen liitetään tavallisesti myös sijoituspaikan työntekijän puolto tai lausunto. Tämän jälkeen anomus lähetetään vankilaan vankilan omien lomakäytäntöjen (määräajat yms.) edellyttämällä tavalla. Mikäli poistumislupa myönnetään, poistumisluvalle lähtiessään vanki ilmoittautuu sijoituspaikan henkilökunnalle, jolloin poistumislupaan merkitään lähtöaika ja työntekijän allekirjoitus. Sijoituspaikka ilmoittaa vangin poistumisluvalle lähdöstä vankilalle.Poistumisluvalta palattuaan vanki ilmoittautuu sijoituspaikan henkilökunnalle, jolloin poistumislupaan merkitään paluuaika ja työntekijän allekirjoitus. Tarvittaessa vankia pyydetään antamaan päihdetesti. Sijoituspaikka ilmoittaa välittömästi vankilaan ja kertoa vangin lomalta paluusta. Mikäli vangin epäillään palanneen sijoituspaikkaan päihtyneenä tai myöhässä, sijoituspaikan tulee ottaa tämä esille vankilan kanssa, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä.
8. Vankiterveydenhuolto ulkopuolisen sijoituksen aikana
Vankiterveydenhuolto tekee vangin tulotarkastuksen tavallisesti tulopäivänä tai viimeistään kolmen päivän sisällä vankilaan saapumisesta. Tulotarkastuksessa otetaan esille päihteiden käyttö, mikäli vangin kunto sen sallii, niin vankia informoidaan ulkopuolisen sijoituksen mahdollisuudesta. Ulkopuolista sijoitusta valmisteltaessa tulee konsultoida vankiterveydenhuoltoa, esimerkiksi milloin vieroitusoireissa vankilaan tulleen vangin siirtäminen ulkopuoliseen sijoituspaikkaan on turvallista.Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito siten kuin vankeuslain 10 luvussa säädetään. Tämä tarkoittaa, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Vankiterveydenhuollon yksikön lääkärin osoittamaa tai hyväksymää. Ulkopuolisen sijoituksen aikaisista mahdollisista lääkehoidon muutoksista on sijoituspaikan aina sovittava vankiterveydenhuollon kanssa. Mikäli vangin käyttämät lääkkeet (tai vain osa niistä) eivät sisälly hoitovuorokausihintaan, vankiterveydenhuollon tulee antaa vangin käyttämät lääkkeet vangin mukaan hänen lähtiessään vankilasta hoitolaitokseen. Mikäli vangille tarvitsee ulkopuolisen sijoituksen aikana määrätä lääkitystä tai hän tarvitsee muita ylimääräisiä terveydenhuollon palveluita, tulee sijoituspaikan aina ottaa - kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta- yhteys vankiterveydenhuoltoon ja sopia niistä etukäteen.
Sijoituspaikkana käytettävillä päihdehoitolaitoksilla on lääkityksen suhteen erilaisia käytäntöjä, joista vankiterveydenhuollon on oltava tietoinen ennen sijoituksen toteutusta. Mikäli sijoitettavalla vangilla on paljon terveydenhuollollisia tarpeita, on suositeltavaa, että vankiterveydenhuolto osallistuu myös sijoitusta valmistelevaan verkostokokoukseen. Hoidon päätyttyä sijoituspaikan tulee lähettää hoitoyhteenveto Vankiterveydenhuollon yksikköön.
9. Ulkopuolisen sijoituksen peruuttaminen
Vankeuslain 8 luvun 11 §:n mukaisesti sijoitus voidaan peruuttaa, jos ulkopuolisen sijoituksen edellytykset eivät enää täyty. Jos vanki ei noudata sijoituksen ehtoja, lupa voidaan tällöin peruuttaa, jos vangille ehtojen rikkomisesta harkinnanvaraisesti määrättävää kurinpitorangaistusta ei pidetä riittävänä tai tarkoituksenmukaisena. Sijoituksen peruuttamista arvioitaessa on tehtävä tapauskohtaista harkintaa ja kiinnitettävä huomiota rikkomuksen vakavuuden lisäksi siihen, ovatko vankeuslain 8 luvun 10 §:ssä säädetyt sijoituksen edellytykset enää rikkomuksen tapahduttua olemassa. Jos edellytykset eivät ole enää olemassa, lupa tulee peruuttaa. Vakavissa rikkomustapauksissa lupa voidaan peruuttaa ja määrätä lisäksi kurinpitorangaistus.Vankia on kuultava sijoituksen peruuttamisen perusteista ennen asian ratkaisemista ja kuuleminen kirjattava asiakastietojärjestelmään. Vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella vanki saa vaatia oikaisua päätöksestä, joka koskee päätöstä peruuttaa sijoitus. Peruutettaessa sijoitus vangille annetaan vankilasta peruuttamista koskeva päätös oikaisuvaatimusosoituksineen. Sijoituksen peruuttamisesta päättää (pois lukien elinkautisvangit, yhdistelmärangaistusta ja koko rangaistusta suorittavat) yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.
Lähtökohtaisesti sijoitus peruuntuu, kun on kyse tahallisesta ja törkeästä ehtojen rikkomisesta, esimerkiksi, jos vanki poikkeaa merkittävästi sovitulta liikkuma-alueelta, syyllistyy rikokseen tai päihteiden käyttöön.
Lähtökohtana on, että vähäisissä ja lievissä ehtojen rikkomistapauksissa sijoitetulle annetaan varoitus, jollei huomautusta pidetä riittävänä. Vähäisenä rikkomuksena voidaan esimerkiksi pitää tilannetta, jossa sijoitettu poikkeaa ulkoilemassa käydessään ennalta määrätyltä alueelta vähäisesti. Päihteiden käyttö sijoituksen aikana johtaa pääsääntöisesti aina peruutukseen, lukuun ottamatta tilanteita, jotka voidaan hoitaa retkahduksen käsittelynä. Jos ulkopuolinen sijoitus peruutetaan, sijoitettu tulee toimittaa vankilaan suorittamaan jäljellä olevaa vankeutta. Vangin sijoitusvankila on velvollinen hakemaan vangin pois välittömästi sijoituspaikasta tai sopimaan sijoituspaikkaa lähimpänä olevan vankilan tai tukipartion kanssa, että he hakevat vangin pois sijoituspaikasta. Lähtökohtana on, että sijoitettu toimitetaan siihen vankilaan, josta hänet on sijoitettu ulkopuoliseen sijoitukseen.
Sijoituspäätös peruutetaan myös, jos vanki itse pyytää sijoituksen peruutusta. Peruutusta on pyydettävä kirjallisesti ja päätös peruuttamisesta annetaan vangille kirjallisesti ja tallennetaan Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalla tavalla. Sijoitus voidaan myös peruuttaa, jos sijoituspaikan olosuhteissa, toiminnassa tai muissa ennalta sovituissa asioissa tapahtuu sellaisia muutoksia, että ulkopuolisen sijoituspaikan edellytysten ei voida enää katsoa täyttyvän, eikä ulkopuolista sijoitusta toiseen sijoituspaikkaan ole mahdollista valmistella.
Mikäli vanki on poistunut sijoituspaikasta omaehtoisesti ennen vankeuden päättymistä, on sijoituspaikan ilmoitettava tästä välittömästi vankilaan. Vanki voidaan etsintäkuuluttaa täytäntöönpanon jatkamiseksi, mistä tehdään tarvittavat merkinnät asiakastietojärjestelmään.
Tahallisessa ja törkeässä ehtojen rikkomisessa sijoituspaikka tai tukipartio ottaa välittömästi yhteyttä vankilaan, antaa tarkan selvityksen tilanteesta ja vanki toimitetaan välittömästi suljettuun vankilaan vangin kuulemiseksi ja ehtojen rikkomisen selvittämisen ajaksi. Jos sijoitettu vastustaa vankilaan toimittamista, tukipartiolla on oikeus käyttää vankeuslain 18 luvun 6 §:n mukaisesti tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia voimakeinoja sijoitetun vangin vankilaan toimittamiseksi. Ehtojen rikkomusepäily tulee selvittää viipymättä sekä puolueettomasti ja tasapuolisesti rikkomuksen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla. Poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, jos vangin epäillään syyllistyneen rikokseen vankilan ulkopuolella.
Jos sijoitettu rikkoo sijoitussopimusta ja velvollisuutta pysyä sijoituspaikassaan, vankeuslain 3 luvun 7 §:n mukaisesti rangaistusajaksi ei lueta aikaa sen vuorokauden alusta, jolloin vanki karkasi tai poistui luvatta, sen vuorokauden loppuun, jolloin vanki palasi tai otettiin kiinni vankilaan palauttamista varten. Jos määräaikana palaamatta jäämiseen on ollut pakottava syy, aika luetaan kuitenkin rangaistusajaksi. Aika voidaan lukea rangaistusajaksi myös, jos myöhästyminen on ollut erittäin vähäinen ja jos rangaistusajaksi lukematta jättäminen olisi kohtuutonta.
10. Vangin vapauttaminen
Ulkopuolisen sijoituksen lähestyessä loppuaan on hyvä pitää verkostopalaveri vangin, vangin kotikunnan, sijoituspaikan, vankilan, vankiterveydenhuollon, vangin lähiverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Verkostopalaverissa arvioidaan sijoituspaikan onnistumista ja merkitystä vangin elämässä sekä sovitaan jälkihoidosta. Ulkopuolisen sijoituksen ja vankeuden päättyessä asiakas saattaa jatkaa vielä laitoshoitoaan, mikäli kotikunta, asiakas ja päihdehoitolaitos katsovat tämän tarpeelliseksi.Vangin vapauttamisesta on sijoituspaikan ja vankilan sovittava etukäteen, sillä vapauttamisen hoitaa aina Rikosseuraamuslaitos. Tavallisesti tukipartio antaa vangille vapautumispäivänä vapauttamista koskevat asiakirjat ja tukipartiolle palautetaan valvontalaitteet. Vanki voi myös omatoimisesti siirtyä tai hänet kuljetetaan sijoituspaikasta Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön saamaan vapauttamisasiakirjat sekä palauttamaan valvontavälineet. Tarvittaessa hänelle korvataan aiheutuneet matkakustannukset vankeuslain 4 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan Suomen alueella valtion varoista. Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaan. Myös muut vapautumisesta aiheutuvat matkakustannukset, kuten kulku kotipaikkaan, korvataan Suomen alueella vangille vastaavasti. Tuomitulle annetaan vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla matkakulujen korvaamista koskevan päätöksen yhteydessä oikaisuvaatimusosoitus.
Sijoituksen päätyttyä sijoituspaikan tulee lähettää raportti (liite 3) sijoitusjaksosta sijoittavaan vankilaan.
Pääjohtaja Arto Kujala
Erityisasiantuntija Ulla Knuuti
Liitteet:
Liite 1. Esitys/ilmoitus vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen [pdf, 64.6 kB]Esitys ulkopuolisesta sijoituksesta tehdään aina ennen sijoituksen aloitusta, kun Rikosseuraamuslaitos
osallistuu sijoituksen kustannuksiin ja tehdään määrärahavaraus. Mikäli Rikosseuraamuslaitos ei osallistu lainkaan sijoituksen kustannuksiin, tehdään ilmoitus ulkopuolisesta sijoituksesta. Tällöin
määrärahavarausta ei tehdä.
Sijoitussopimus on vangin, kotikunnan, sijoituslaitoksen ja vankilan välinen sopimus sijoituksesta sovittavista asioista ja se tehdään ennen sijoituksen alkamista. Sopimuksesta jää kopio vangille, vankilalle, sijoituslaitokselle ja vangin kotikunnalle.
Liite 3. Raportti ulkopuolisen sijoituksen toteutuksesta [pdf, 64.4 kB]Sijoituksen päätyttyä sijoituspaikan tulee lähettää raportti (liite 3) sijoitusjaksosta sijoittavaan vankilaan.
Julkaistu 25.1.2023