Velvollisuuksien rikkomisen seuraamukset yhdyskuntaseuraamuksissa RISE/729/2025

Rikosseuraamuslaitoksen ohje: RISE/729/2025

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2 luku 6 §

Voimassa: 11.9.2025 alkaen toistaiseksi

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Yleistä

Tämän ohjeen tarkoituksena on ohjata lakia tarkemmalla tasolla velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksissa. Se mitä tässä ohjeessa kerrotaan velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksista, koskee yhtäläisesti kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia, ellei erikseen todeta jonkun seikan liittyvän vain johonkin tiettyyn seuraamukseen.

Velvollisuuksien rikkomisen käsittelyssä tulee lähtökohtaisesti pitää mielessä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (YksL) 2 §:ssä määritelty yhdyskuntaseuraamuksen tavoite, joka on rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää. Ensisijaisesti tuomittua tuetaan ja ohjataan keskustelemalla ja hänen toimintaansa pyritään vaikuttamaan neuvoin, kehotuksin ja määräyksin. Erityisesti seuraamuksen alussa on syytä panostaa asiakkaan motivointiin ja sitouttamiseen työskentelyyn.

Tuomitulle asetettavat velvollisuudet, kiellot ja muut ehdot sekä toiminta tulee sovittaa tuomitun yksilölliseen tilanteeseen ja tuomitun kanssa on käytävä vuoropuhelua niiden noudattamisesta. Tuomitun tulee olla tietoinen velvollisuuksistaan ja siitä, mitä niiden rikkomisesta seuraa. Sanktiointi edellyttää siis sitä, että täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittu yhdessä tuomitun kanssa ja se on annettu hänelle tiedoksi (poikkeuksena aloittamisen kielto ja YksL 51 §:n mukainen rikokseen syyllistyminen valvontarangaistuksen yhteydessä). Jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan YksL 24a §:ssä tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta YksL 25 §:n mukainen selvitys. Selvitys on laadittava viipymättä rikkomuksen ilmenemisen jälkeen ja täytäntöönpano on tarvittaessa keskeytettävä, jos asiaa ei saada selvitettyä välittömästi. Jos selvityksen perusteella todetaan tuomitun menetelleen velvollisuuksien vastaisesti, päätetään seuraamuksesta.

Velvollisuuksien rikkomisesta aiheutuvaa seuraamusta määrättäessä tulee tarkastella sekä teon laatua ja että sen vakavuutta. Teon ilmeinen tahallisuus, sen uusiminen tai aiemmin annetut seuraamukset tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Toisaalta tuomitun toiminta rikkomuksen selvittämisen edistämiseksi tai rikkomuksesta aiheutuneen tilanteen korjaamiseksi voi jossain määrin lieventää arviointia. Määrättävän seuraamuksen on oltava oikeassa mittasuhteessa rikkomuksen vakavuuteen ja kokonaisuuden kannalta kohtuullinen. Harkintaan voi vaikuttaa myös se mistä yhdyskuntaseuraamuksesta on kyse. Seuraamuksen antamisesta voidaan myös luopua, jos se kokonaisharkinta huomioiden näyttää tarkoituksenmukaiselta. Yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäälliköllä on seuraamuksen rikkomuksen vakavuutta arvioidessaan harkintavaltaa ja konkreettisissa yksittäistapauksissa tulee aina ottaa rikkomukseen ja asiakkaaseen liittyvät seikat kokonaisharkinnassa huomioon.

2. Huomautus

Tuomitulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on 1) vähäistä, eikä se ole
2) toistuvaa.

2.1. Velvollisuuksien rikkomisen vähäisyys

Velvollisuuksien rikkomisen vähäisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kyse on lievästä rikkomuksesta, kuten esimerkiksi myöhästymisestä aikataulutetulta palvelukerralta. Rikkomuksen vähäisyyttä arvioitaessa merkitystä on annettava myös muun muassa sille, onko rikkomuksen arvioitava johtuneen tuomitun tahallisesta toiminnasta tai piittaamattomuudesta vai onko kyse ollut esimerkiksi aidosta ymmärtämättömyydestä liittyen rikotun velvollisuuden sisältöön.

2.2. Velvollisuuksien rikkomisen toistuvuus

Huomautuksen antamista harkittaessa velvollisuuksien rikkomisen toistuvuudella tarkoitetaan sitä, että tuomittu on jo aiemmin saanut huomautuksen. Lähtökohtaisesti huomautuksia voidaan antaa vain yksi, eli jos tuomittu ei huomautuksen antamisen jälkeen korjaa toimintaansa, tulee hänelle seuraavasta velvollisuuksien rikkomisesta antaa varoitus. Jos aikaisemmasta huomautuksesta on kuitenkin kulunut jo pidemmän aikaa, esimerkiksi useampi kuukausi, ei rikkomista ole välttämättä katsottava toistuvaksi ja tällöin myös toisen huomautuksen antaminen on mahdollista.

3. Varoitus

Jos velvollisuuksien rikkominen on 1) vähäistä vakavampaa tai 2) toistuvaa, tuomitulle ei voida enää antaa huomautusta vaan tällöin tuomitulle tulee antaa varoitus.

3.1. Vähäistä vakavampi velvollisuuksien rikkominen

Vähäistä vakavampana velvollisuuksien rikkomisena on pidettävä esimerkiksi valvontatapaamiseen saapumatta jättämistä ilman hyväksyttävää syytä. Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää esimerkiksi sairastumista, kiinnioloa poliisilla tai yllättävää liikenteestä johtuvaa syytä. Vähäistä vakavammaksi velvollisuuksien rikkomiseksi on katsottava myös päihtymys yhdyskuntapalvelupaikalla tai YksL 70 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen lääkehoidon ehtojen rikkominen, jos tuomittu esimerkiksi omaehtoisesti jättää lääkehoidon kesken.

3.2. Velvollisuuksien rikkomisen toistuvuus

Jos tuomitulle on jo lyhyen ajan sisällä annettu huomautus tai varoitus, ei seuraavan rikkomuksen kohdalla tule enää kyseeseen huomautuksen antaminen, vaan vähintään varoitus. Kuten edellä kohdassa 2.2 on kuitenkin todettu, jos aikaisemmasta huomautuksesta on kulunut jo pidemmän aikaa, esimerkiksi useampi kuukausi, ei rikkomista ole välttämättä katsottava toistuvaksi ja tällöin myös toisen huomautuksen antaminen on mahdollista.

4. Törkeä velvollisuuksien rikkominen

Velvollisuuksien rikkominen on törkeää ensinnäkin silloin, jos tuomitulle on annettu varoitus ja hän sen jälkeen rikkoo velvollisuuksiaan toistuvasti uudelleen. Toistuvuus tarkoittaa tässä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön (KKO:2024:7) mukaan sitä, että tuomittu on esimerkiksi päihtyneenä kahdessa tilaisuudessa vielä ensimmäisen varoituksen antamisen jälkeen. Tässäkin yhteydessä on toistuvuuden osalta huomioitava, että velvollisuuksien rikkominen ei välttämättä ole törkeää, jos tuomittu esimerkiksi rikkoo päihtymyskieltoa täytäntöönpanon alussa ja uusii rikkeen seuraavan kerran vasta useamman kuukauden päästä seuraamuksen täytäntöönpanon loppuvaiheessa.

Toiseksi velvollisuuksien rikkominen on törkeää silloin, jos tuomittu jättää aloittamatta seuraamuksen suorittamisen tai lopettaa suorittamisen kesken. Tällä tarkoitetaan sitä, että tuomittu ei lainkaan osallistu velvollisuuksiensa mukaisiin tapaamisiin tai noudata yhteydenpitovelvollisuuksiaan.

Kolmanneksi velvollisuuksien rikkominen on törkeää, jos tuomittu rikkoo velvollisuuksiaan tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta rangaistuksen asianmukaisesta suorittamisesta. Ilmeistä piittaamattomuutta asetetuista velvollisuuksista osoittaa esimerkiksi se, ettei tuomittu pyri lainkaan noudattamaan hänelle rangaistusajan suunnitelmassa asetettuja velvollisuuksia. Tämä voi ilmetä esimerkiksi valvontarangaistuksen suorittamisen aikana jatkuvana aikataulujen noudattamatta jättämisenä tai oleskeluna muualla kuin sallituissa paikoissa. Ilmeistä piittaamattomuutta arvioidaan kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon muun muassa tekojen vakavuus, jatkuvuus, tuomitun yleinen suoriutuminen velvollisuuksistaan sekä hänen elämäntilanteessaan mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Törkeän velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksista seuraamuslajeittain säädetään YksL 39, 55, 62, 67 ja 75 §:ssä, joissa on kunkin yhdyskuntaseuraamuksen osalta määritelty seuraamus törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta

4.1. Päihtymystilan vaikutus seuraamusharkinnassa

Täsmennettyyn rangaistusajan suunnitelmaan tulee kirjata päihteiden käyttöön liittyvät seuraamuskohtaiset velvollisuudet. Esimerkiksi valvontarangaistuksen osalta täsmennettyyn rangaistusajan suunnitelmaan kirjataan päihteettömyysvelvoite täytäntöönpanon alkamisesta, eli laitteiden asentamisesta lähtien, ja päihteettömyysvelvoitteesta informoidaan tuomittua selkeästi tiedoksiannon yhteydessä. Mikäli tuomittu on päihtyneenä valvontalaitteita asentaessa, voi ensimmäisestä vähäisestä rikkomuksesta antaa huomautuksen (vähäisenä rikkomuksena voidaan pitää esimerkiksi päihderikkomusta asiakkaan puhaltaessa alle 0,5 promillea). Jos sen sijaan kyse on selvästä humalatilasta tai huumausaineen vaikutuksen alaisena olemisesta, annetaan tuomitulle varoitus.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2024:7 tulkinnan mukaisesti törkeäksi velvollisuuksien rikkomiseksi katsotaan tilanne, jossa tuomittu ensimmäisen varoituksen jälkeen toistuvasti (kahdesti) rikkoo velvollisuuksiaan. On kuitenkin huomioitava, että rikkomusta on pidettävä törkeänä myös, jos tuomitun toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi, jos valvontarangaistuksessa valvontalaitteiden asentamisyritys ensimmäisen varoituksen antamisenkin jälkeen epäonnistuisi seuraavalla kerralla päihtymyksen vuoksi (kaksi selkeää päihtymystä). Samat periaatteet soveltuvat myös esimerkiksi yhdyskuntapalvelun palvelupaikalla tapahtuvaan toimintaan; kaksi perättäistä tai ajallisesti hyvin lähekkäistä palvelupaikalla todettua selkeää päihtymystä osoittaisi ilmeistä piittaamattomuutta seuraamuksen asianmukaisesta suorittamisesta ja olisi siten katsottava rikkomuksena törkeäksi.

Kuten edellä luvussa 1 on todettu, yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäälliköllä on seuraamuksen rikkomuksen vakavuutta arvioidessaan harkintavaltaa ja konkreettisissa yksittäistapauksissa tulee aina ottaa rikkomukseen ja asiakkaaseen liittyvät seikat kokonaisharkinnassa huomioon.

4.2. Epäily rikokseen syyllistymisestä törkeänä velvollisuuksien rikkomisena valvontarangaistuksessa

Jos valvontarangaistusta suorittavan tuomitun epäillään syyllistyneen rikokseen, josta on seuraamuksena ankarampi rangaistus kuin sakkoa, Rikosseuraamuslaitoksen on kiellettävä valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen tai keskeytettävä rangaistuksen täytäntöönpano ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi (YksL 51 §). Edellytyksenä on, että syytä epäillä -kynnys on täyttynyt ja esitutkinta on aloitettu. Myös epäselvissä tilanteissa (vaikka ei olisi tiedossa kuinka ankara rangaistus teosta seuraisi) täytäntöönpano voidaan keskeyttää tai aloittaminen kieltää perustellusta syystä, esimerkiksi henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tieto valvontarangaistusta suorittavan asuinkumppaniinsa kohdistamaa mahdollista pahoinpitelyä koskeneesta kotihälytyksestä, vaikka asuinkumppani ei haluaisikaan peruuttaa suostumusta.

Lisätietoja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikön normiohjaustiimistä.

Pääjohtaja Anna Arola-Järvi

Lakimies Heidi Lokasaari