Yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika ja sen valmistelu (7/004/2022)

Rikosseuraamuslaitos määräys diaarinumero 7/004/2022,  2.11.2022

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta (221/2022) 2 luku 6 §; Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta 38 §

Voimassa 14.11.2022 alkaen

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1 Valvonta-ajan valmistelu

Valvonta-ajan valmistelun tavoitteena on määritellä rangaistusajan suunnitelma yksilöllisesti muun muassa yhdistelmärangaistukseen tuomitulle tehtävän riskiarvion perusteella. Valvonta-aika on osa vakavan rikoksen uusijoille tarkoitettua rangaistusta, eikä se siksi ole rinnastettavissa esimerkiksi valvottuun koevapauteen tai ehdonalaisen vapauden valvontaan.

Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan valmistelusta vastaa asiakasarviointiyksikkö, joka vastaa myös valvonta-ajan rangaistusajan suunnitelman laatimisesta ja sen muuttamisesta. Vangilla tulee olla asiakasarviointiyksiköstä nimetty virkamies vankeusajan alussa lähtien. Asiakasarviointiyksikön virkamiehen tulee olla mukana vankeusaikana rangaistusajan suunnitelman väliarvioinneissa yhteistyössä vankilan vastuuvirkamiehen kanssa, mikäli asiakasarviointiyksikössä tämä arvioidaan tarpeelliseksi. Asiakasarviointiyksikkö käynnistää valvonta-ajan suunnittelun viimeistään kahdeksan (8) kuukautta ennen valvonta-ajan alkamista. Valvonta-ajan valmistelun kannalta on keskeistä, että vankilan vastuuvirkamies tai joku muu vangin kanssa työskentelevä virkamies on vangin kanssa aktiivisesti mukana valvonta-ajan valmistelussa. Vangille tulee nimetä myös yhdyskuntaseuraamustoimiston valvoja valvonta-ajan valmisteluun, sillä valvojan tulee osallistua valvonta-aikaa koskevan rangaistusajan suunnitelman laatimiseen.

Asiakasarviointiyksikön virkamiehen on järjestettävä verkostotapaaminen (asiakasarviointiyksikkö, sijoitusvankila, yhdyskuntaseuraamustoimisto ja vanki) heti valvonta-ajan valmistelun alkuvaiheessa. Verkostossa tulee sopia, miltä osin vangin vastuuvirkamiehet tai esimerkiksi tukipartio osallistuu valvonta-ajan valmisteluun. Lisäksi valmisteluvaiheessa tulee tehdä laajaa yhteistyötä toimintavelvoitepaikkojen kanssa kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen. Toimintavelvoitepaikkojen kanssa ei kuitenkaan tehdä kirjallista sopimusta yhteistyöstä eikä tiedonvaihdosta.

Asunnon järjestämiseen ja asumisen tukeen sekä mahdollisissa asumisen ongelmatilanteissa turvauduttaviin tilapäismajoitusratkaisuihin tulee Rikosseuraamuslaitoksessa kiinnittää erityistä huomiota jo vankeusaikana, sillä asunto on keskeinen osa yhdistelmärangaistuksen suorittamista. Asiakasarviointiyksikkö hyväksyy valvonnan aikaisen asunnon sekä paikan, johon valvottava sijoitetaan hoidon tai kuntoutuksen perusteella, mutta varsinaisen asunnon soveltuvuuden selvittämisen voi tehdä myös muu Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Kaikille valvottaville määritellään osana rangaistusajan suunnitelmaa asunnossa oloaika sekä sallittu liikkumisalue, joka voi olla esimerkiksi asuinkunta tai työssäoloalue. Asunnossa pysymisajat ja liikkumisalueet kirjataan rangaistusajan suunnitelmaan. Myös mahdolliset kielletyt liikkumisalueet ja henkilön tapaamista koskevat rajoitukset määritellään. Kiellot ja rajoitukset tulee aina perustella rangaistusajan suunnitelmaan.

Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan teknisestä valvonnasta säädetään yhdistelmärangaistuksen 7 §:n 1 ja 2 momentissa. Teknisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valvottava noudattaa hänelle määrättyjä velvollisuuksia. Käytettävä valvontatapa arvioidaan yksilöllisesti osana rangaistusajan suunnitelman täsmennystä. Koska valvottava tulee voida paikantaa ja hänen liikkumistaan seurata luotettavasti, pelkkä matkapuhelimen mukana pitämiseen perustuva valvonta ei ainakaan valvonta-ajan alkuvaiheessa riitä. Valvontalaitteita ei voi asentaa valvottavan asuntoon, koska se on kotirauhan suojaamaa aluetta.

Vanki siirrettään yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:n 4 momentissa tarkoitetun arvioinnin ajaksi vankiterveydenhuollon sopivaksi katsomaan yksikköön. Päämääränä on arvion avulla saada mahdollisimman paljon tietoa, jotta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvät määräykset voidaan mitoittaa kullekin valvonta-ajan täytäntöönpanoon siirtyvälle vangille sopiviksi. Keskeisimmässä roolissa ovat riskiarvioinnin tarjoamat suositukset valvonta-ajan sisältöjen osalta. Arvioinnin pohjalta tehtävien hoitosuositusten käynnistämiseksi myös paikallinen vankiterveyhdenhuollon poliklinikka on keskeistä kytkeä mukaan valmistelutyöhön.
Valmistelun tulosten tulee näkyä valvonta-ajan rangaistusajan suunnitelmassa, sillä rangaistusajan suunnitelman tarkoituksena on luoda täsmällisesti määritelty sisältö kunkin yhdistelmärangaistusta suorittavan valvottavan valvonta-ajalle.

2 Valvonta-ajan suorittaminen

Toimintavelvollisuus voi koostua erilaisista osista, kuten opiskelun ja päihdekuntoutuksen yhdistelmästä. Toiminnan tulee kuitenkin aina ylläpitää tai edistää valvottavan sosiaalisia valmiuksia ja kykyä elää rikoksetonta elämää. Toimintavelvollisuus voi sisältää myös etätyötä tai muuta kotona tehtävää työtä.

Riittävä yhteydenpito valvottavaan rakentuu valvontatapaamisista, päihteettömyyden valvonnasta, teknisestä valvonnasta ja muusta yhteydenpidosta. Tämä kokonaisuus määritellään yksilöllisesti valvottavan arvioidun valvonnan tarpeen perusteella. Kokonaisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että kyseessä on elinkautisen vankeusrangaistuksen jälkeen ankarin rangaistus. Valvonnan tulee siksi olla erittäin intensiivistä etenkin valvonta-ajan ensimmäisinä viikkoina, jolloin rikoksen uusimisriski on suurin.

Henkilökohtaiset valvontatapaamiset ovat olennainen osa valvontaa, koska niiden myötä uusimisriskin lisääntyminen voidaan usein havaita nopeasti ja siihen on myös mahdollista reagoida. Valvontatapaamisilla tarkoitetaan tapaamisia yhdyskuntaseuraamustoimiston vastuuvirkamiehen ja valvottavan välillä. Valvontatapaamisia voidaan suunnitellusti järjestää myös puhelimitse tai digitaalisia etäyhteyksiä käyttäen. Digitaalisissa etäyhteyksissä ei käytetä kameraa silloin, kun ollaan yhteydessä valvottavan kotiin, sillä kuvayhteys rikkoisi kotirauhan suojaa. Lisäksi apuvalvojaa on mahdollista käyttää apuna valvontatapaamisten toteuttamisessa. Riittävää yhteydenpitoa voi vahvistaa myös sillä, että valvottava määrätään ilmoittautumaan muussa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä tai poliisilaitoksella.

Päihteettömyyden valvontaa toteuttaa valvojan lisäksi tukipartio. Koska valvottavan kotiin ei kotirauhan suojan vuoksi mennä, päihdevalvontaa tehdään valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä työ-, kuntoutus-, koulutuspaikassa ja muussa toimintapaikassa sekä muissa täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa. Näissä tilanteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei valvottava joudu päihdevalvonnan yhteydessä aiheettoman huomion kohteeksi. Päihdevalvontaa toteuttaessa Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan on esimerkiksi käytettävä siviilivaatetusta ja päihdetestejä tulee matalalla kynnyksellä tehdä esimerkiksi työ- ja koulupaikan sijasta tukipartioautossa. Päihdevalvonta kirjataan Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmään.

Valvontatapaamisten, muun yhteydenpidon ja päihdevalvonnan tiheys ja toteutustapa määritellään yksilöllisen kokonaisarvion perusteella ja ne kirjataan rangaistusajan suunnitelmaan ja viikkoaikatauluun. Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan alussa valvontatapaamisia tulee olla vähintään kerran viikossa. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen valvontatapaamisten tiheyttä voidaan arvioida uudestaan. Tämän jälkeen valvontatapaamisia tulee olla vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Mikäli valvottavan elämäntilanne on yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan loppupuolella vakaa eikä valvottava ole tukitoimien tarpeessa, voidaan valvontatapaamisia vähentää siten, että niitä on kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli esimerkiksi viikoittain toteutettavalle päihdevalvonnalle ei ole valvontatapaamisten lisäksi tarvetta, varsinaisia valvontatapaamisia tulee tällöin olla useammin koko valvonnan ajan. Valvontatapaamisia tulee lisätä myös esimerkiksi silloin, kun muuta toimintavelvoitetta on ajallisesti vain vähän.

Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan toimintavelvoitteita, valvontatapaamisia, päihdevalvontaa ja muita yhteydenpitoja suunnitellessa tulee ottaa huomioon, ettei valvonta-aika muodostu valvottavalle epärealistiseksi toteuttaa. Lisäksi valvontaa tulee keventää, valvottavan kokonaistilanne huomioiden, asteittain kohti seuraamuksen päättymistä. Valvonnan muuttaminen tehdään aina muuttamalla rangaistusajan suunnitelmaa yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 15 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 24 §:ssä säädetystä valvottavan säilöönoton pyytämisestä vastaa vankilan yksikönpäällikkö, rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies tai yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja. Virka-ajan ulkopuolella säilöönoton pyytämisestä vastaa päivystävä virkamies.

Koska käräjäoikeuden on yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 1 momentin perusteella otettava säilöön ottamista koskeva asia käsittelyyn viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säilöön ottamisesta, tulee lain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu suullinen ilmoitus tehdä kirjallisesti viipymättä myös esimerkiksi viikonloppuna. Ilmoitukseen liittyvästä päätösvallasta säädetään lain 29 §:n 3 momentin 6 kohdassa. Virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen tekemisestä käräjäoikeudelle päättää päivystävä virkamies.

Yhteistyö valvojan ja asiakasarviointiyksikön kanssa jatkuu koko valvonnan ajan. Vaikka rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanosta vastaa yhdyskuntaseuraamustoimisto, asiakasarviointiyksikkö päättää rangaistusajan suunnitelmasta ja sen muuttamisesta. Rangaistusajan suunnitelman pohjalta yhdyskuntaseuraamustoimiston vastuuvirkamies laatii erillisen viikkoaikataulun. Myös viikkoaikataulu annetaan tiedoksi valvottavalle.

3 Toimintavelvollisuudesta poikkeamisen perusteet

3.1 Etukäteen suunniteltu tilapäinen poikkeaminen toimintavelvollisuudesta

Poikkeamisen perusteena voi olla:

• Perhesyyt, kuten lähiomaisen äkillinen tai vakava sairastuminen, alaikäisen lapsen tai muun välttämättömän avun tarpeessa olevan lähiomaisen terveydenhuoltokäynnit, käynnit perheneuvolassa tai vastaavassa palvelussa ja alaikäisen lapsen koulunkäyntiin liittyvät vanhempien/huoltajien mukanaoloa edellyttävät tapahtumat sekä muut perheenjäsenen mukanaoloa edellyttävät tapahtumat kuten esimerkiksi lapsen ristiäiset, häät tai hautajaiset
• Terveydelliset syyt, kuten esimerkiksi oma lyhytaikainen sairastuminen ja satunnaiset omat terveydenhuoltokäynnit
• Sosiaali- ja asuntoasioiden hoitoon liittyvät syyt, kuten esimerkiksi tarvittavat käynnit sosiaalitoimistossa tai Kelassa
• Työ- ja koulutusasioiden hoitamiseen liittyvät välttämättömät käynnit, kuten esimerkiksi käynti TE-toimistossa
• Muu vastaava hyväksyttävä syy

3.2 Pakottaviksi ja ennalta arvaamattomiksi tilanteiksi hyväksyttävät syyt tilapäiselle poikkeamiselle

Valvottava voi poiketa rangaistusajan suunnitelmasta ja viikkoaikatulusta yksittäistapauksessa etukäteen ilmoittamatta seuraavista syistä:

• Oma äkillinen sairastuminen
• Apua välttämättä tarvitsevan ja samassa asunnossa asuvan lähiomaisen äkillinen sairastuminen
• Liikenneongelmat (esimerkiksi julkisen liikennevälineen myöhästyminen, oman auton rikkoutuminen, kolari)
• Työ- tai muun toimintavelvoitepaikan tulipalo tai vesivahinko tai muu sen kaltainen syy
• Sääolosuhteet, jotka muodostavat esteen velvollisuuksien noudattamiselle
• Muu valvottavaan kohdistuva yllättävä tapahtuma, joka estää tätä noudattamasta rangaistusajan suunnitelmaa ja viikkoaikataulua tai jolloin olisi kohtuutonta edellyttää tältä niiden noudattamista.

3.3 Pakottavista ja ennalta arvaamattomista tilanteista tehtävän ilmoituksen sisältö

Valvottavan tulee viivytyksettä ilmoittaa tapahtumasta tai esteestä. Ilmoitukseksi riittää puhelinsoitto valvojalle tai yhdyskuntaseuraamustoimiston päivystysnumeroon viivytyksettä. Valvottavalle tulee antaa myös keskusvalvomon puhelinnumero, johon voi ilmoittaa tapahtumasta tai esteestä tukipartion päivystysaikojen ulkopuolella. Ilmoitukseksi ei riitä sähköposti tai tekstiviesti, sillä tilanteesta on tärkeä käydä keskustelu ja sopia jatkotoimista. Puhelussa voidaan myös arvioida esteen tai tilanteen vaikutusta valvonta-ajan suorittamiseen. Valvottavan tulee toimittaa pyynnöstä tarkempi selvitys tilanteesta jälkikäteen.

4 Vapauttamisessa noudatettava menettely

Vangin siirtyessä vankilasta valvonta-ajalle vankila asentaa vapautuvalle valvontalaitteet, aktivoi ne, vie sallitut ja kielletyt liikkumisalueet ja ensimmäisen viikkoaikataulun sähköisen valvonnan järjestelmään sekä ilmoittaa valvonta-ajan alkamisesta sähköiseen valvomoon. Tämän jälkeen sähköinen valvomo siirtää valvottavan valvomon valvontaan ja seuraa valvottavan liikkumista koko valvonta-ajan. Ensimmäisen viikkoaikataulun jälkeen valvonta-ajan viikkoaikataulut ja tarvittavat muutokset viedään sähköisen valvonnan järjestelmään tukipartion toimesta.

Vankilasta tehdään myös ilmoitus poliisille yhdistelmärangaistukseen tuomitun henkilön siirtymisestä valvonta-ajalle (vankeuslaki 19 luku 5 §). Ilmoitus tehdään valvottavan kotipaikkakunnan poliisille Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalla lomakkeella. Ilmoituksen tulee sisältää valvottavan yksilöintitiedot, kuten 1) nimi, 2) henkilötunnus, Maahanmuuttoviraston antama asiakasnumero tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus, 3) sukupuoli, 4) äidinkieli, 5) kansalaisuus, 6) koti- ja asuinpaikka sekä osoite ja 7) pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot. Lisäksi poliisille tehtävässä ilmoituksessa tulee ilmetä henkilön rikostiedot (tuomion antopäivämäärä, rikosnimike, rikoksen tekoaika, tuomion pituus, vankeusrangaistuksen alkamis- ja päättymispäivämäärä), valvonta-ajan alkamis- ja päättymispäivät, asuinosoite ja toimintavelvoitepaikkojen osoitteet sekä sallittu liikkumisalue.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala

Erityisasiantuntija Sanna Kohvakka