Yhdyskuntaseuraamusasiakkaan päihtymystilan toteaminen, päihteettömyyden valvonta ja päihdevalvonnan testit (8/004/2021)

Rikosseuraamuslaitoksen ohje (8/004/2021)

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta (953/2009) 2 luku 5 §

Voimassa: 18.11.2021 alkaen

Kumoaa: Vangin ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaan päihteettömyyden valvonta, päihtymystilan toteaminen ja päihdevalvonnan testit (8/004/2017) yhdyskuntaseuraamuksien osalta

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Päihtymystilan toteaminen ja muut yleiset säädökset

1.1. Kun epäily päihteiden käytöstä perustuu havaintoon

Päihteettömyyden valvonnasta säädetään laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (YksL). Kyseisen lain 22 §:ssä todetaan kaikille yhteisesti, että ”tuomittu on velvollinen päihteettömyytensä valvomiseksi vaadittaessa suorittamaan puhalluskokeen.”

Suorittaessaan yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta tai ehdollista vankeutta, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, tuomittu on velvollinen vaadittaessa antamaan sylki- tai virtsanäytteen. Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi vaatia näytteen, kun tuomittu valvontatapaamisen tai -käynnin taikka muun toimintavelvollisuuden täyttämisen yhteydessä on ulkoisista merkeistä päätellen todennäköisesti alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Tästä poikkeaa ainoastaan valvontarangaistus, jossa virkamiehellä on oikeus päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi ennalta ilmoittamatta päästä esimerkiksi tuomitun asuntoon (YksL 43 § 2 mom.). Päihdetestejä ei siis tehdä asiakkaan pyynnöstä, eikä niitä voi etukäteen sopia asiakkaan päihteettömyyden tueksi. Näissä tilanteissa asiakasta ohjataan päihdehuollon puoleen.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies taikka apuvalvoja tekee tuomitun epäiltyä päihtymystilaa koskevat ulkoiset havainnot todistajan läsnä ollessa (YksA 18 § ja asetus yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanosta 1 §). Todistajana voi toimia muukin kuin Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Ulkoisia merkkejä voivat olla sammaltava puhe, alkoholin haju, tavanomaisesta poikkeava käyttäytyminen tai muutos käyttäytymisessä, silmien poikkeaminen normaalista, asiakkaan reaktiokyky, fyysiset oireet ja merkit kävelyssä, puhuteltavuus, ajan ja paikan taju ja niin edelleen.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on aina kirjattava päihtymystilaa koskevat havainnot (YksA 18 § ja ja asetus yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanosta 1 §). Havaintojen tekemisessä käytetyt menettelytavat, esimerkiksi paikalla olleet henkilöt ja muut tarpeelliset tiedot, on aina kirjattava päihdehavainnointilomakkeelle toimenpiteiden uskottavuuden ja valvottavan oikeusturvan riittäväksi varmistamiseksi.

Tilanteissa, joissa pelkästään apuvalvoja, palvelupaikan edustaja tai päihdehoidon työntekijä tekee havainnot epäillystä päihtymystilasta, tulee havainnot kirjata huolellisesti muistiin. Näillä havainnoilla on merkitystä, kun Rikosseuraamuslaitoksen virkamies arvioi valvottavan päihtymysepäilyä kokonaisuutena. Havainnot käydään läpi asiakkaan kanssa kuulemisessa.

Tuomittua ja hänen mahdollista päihtymystilaansa voidaan havainnoida myös etätapaamisten yhteydessä. Mikäli tuomitun havaitaan olevan ulkoisista merkeistä päätellen ilmeisen päihtynyt tai päihtymystä on syytä epäillä, tuomitulle ilmoitetaan, että meneillään oleva tapaaminen keskeytetään ja päihtymystilaa koskevat havainnot kirjataan. Mikäli tuomittu myöntää päihteiden käytön, eikä vaadi päihdetestausta, voidaan velvollisuuden rikkomisen osalta toimia normaalin käytännön mukaisesti. Erityisesti puhelimen välityksellä käydyn keskustelun perusteella voi olla vaikeaa arvioida tuomitun päihtymystilaa. Tarvittaessa tuomittu voidaan tällöin velvoittaa menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista varten tai toimitaan kuten päihtymystilanteissa palvelupaikalla eli asiakasta mennään tapaamaan esimerkiksi tukipartion toimesta.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, koetta tai näytettä ei edellytetä, ellei tuomittu sitä vaadi (YksL 22 § 2 mom.). Testi on kuitenkin asiakkaan oikeusturvan kannalta suositeltava tilanteissa, joissa tarvitaan tarkka tieto päihtymystilasta tuomioistuinkäsittelyn vuoksi.

Lain mukaan (YksL 22 § 3 mom.) kaikissa yhdyskuntaseuraamuksissa voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos asiakas ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeesta taikka sylki- tai virtsanäytteen antamisesta. Verinäytteen käyttö on kuitenkin erittäin poikkeuksellista ja edellyttää johtajan päätöksen. Päätöksen pohjaksi tulee kirjata tarkoin havainnot ja esittää perustelut verinäytteelle. Päätösharkinnassa arvioidaan muun muassa sitä, onko testi asiakkaan oikeusturvan, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi välttämätöntä. Suosituksena on, että alaikäisiä ei määrätä verikokeeseen. Verinäytteen sijaan muista testeistä kieltäytyvän päihtymys voidaan yleensä todeta kahden virkamiehen toimesta. Asiakas ei voi itse valita, antaako hän näytteen vai meneekö mieluummin verikokeeseen.

1.2. Kun epäily päihdekäytöstä ei perustu ulkoisiin havaintoihin

Toissijainen tieto asiakkaan päihteiden käytöstä hyödynnetään aina. Toissijainen tieto tarkoittaa muilta viranomaisilta tai verkostoista tullutta tietoa. Päihdetestausta ei tehdä koskaan pelkästään toissijaisen tiedon perusteella.

Päihteiden käytön käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa, ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa ja päivittää tarvittaessa rangaistusajan suunnitelma. Kyse on tällöin olosuhteiden olennaisesta muuttumisesta (YksL 14 § ja 15 § rangaistusajan suunnitelman täydentämisestä ja muuttamisesta). Tilanteissa on olennaista, että asiakkaalle annetaan mahdollisuus hakeutua päihdehoitoon.

Jos Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. (SHL 35 §).

1.3. Täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys

Asioiden selvittelyyn, asiakkaan motivointiin ja päihdeohjaukseen tulee antaa riittävästi aikaa. Yhden keinon tähän antaa täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys.

Rikosseuraamuslaitos voi lykätä tai keskeyttää yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, nuorisorangaistuksen tai 21 vuotta täytettyään rikoksen tehneen ehdollisen vankeuden valvonnan täytäntöönpanon määräajaksi, jos yhdyskuntaseuraamuksen suorittamiselle on päihdekuntoutukseen osallistumisesta tai näihin rinnastettavasta hyväksyttävästä syystä johtuva tilapäinen este. Rangaistusaika ei kulu lykkäyksen tai keskeytyksen aikana. (YksL 18 § 1 mom.).

YksL 18 § 1 momentin mukaisen lykkäyksen ja keskeytyksen käyttö ei rajoitu vain laitoshoitoon. Päihdekuntoutukseen osallistuminen voi tarkoittaa myös avohoitoa tai jonottamista päihdehoidon arviointiin, avo- tai korvaushoitoon. Edellytyksenä on se, että asiakas on sitoutunut päihdehoitoon. Hoitosuunnitelman on myös oltava riittävällä tasolla yhdyskuntapalvelun onnistumisen kannalta, mikä tarkoittaa, että tavoitteet on sovitettu yhteen päihdehoidon ja yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen osalta (YksL 12 §). Lykkäyksen ja keskeytyksen aikana ei asiakasta voida velvoittaa asiakastapaamisille. Asiakkaaseen on kuitenkin pidettävä odotusaikanakin yhteyttä esimerkiksi puhelimitse, jotta tiedetään päihdehoidon etenemisestä. Jos yhteys asiakkaaseen katkeaa kokonaan, lykkäyksen perusteet purkaantuu. Rikosseuraamuslaitoksen on peruutettava täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys, jos ilmenee, että lykkäyksen tai keskeytyksen edellytykset eivät enää ole olemassa (YksL 18 § 5 mom.).

YksL 18 §:n mukaan edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun lykkäyksen tai keskeytyksen pituus saa olla yhteensä enintään yksi vuosi siitä, kun tuomio on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi (3 mom.). Yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, nuorisorangaistuksen ja 21 vuotta täytettyään rikoksen tehneen ehdollisen vankeuden valvonnan täytäntöönpano voidaan keskeyttää tai lykätä määräajaksi, jos tuomitun olosuhteiden muutos edellyttää täytäntöönpanoon kuuluvan toimintavelvollisuuden tai määrätyssä paikassa pysymisvelvoitteen uudelleen järjestämistä. Yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja nuorisorangaistus voidaan keskeyttää määräajaksi myös, jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan eikä asiaa saada selvitetyksi välittömästi. Keskeytys saa olla enintään yhden kuukauden pituinen. (YksL 18 § 4 mom.).

2. Päihdevalvonta

Yhdyskuntaseuraamukseen tuomittu asiakas on velvollinen noudattamaan päihteettömyysvaatimusta ja osallistumaan yhdyskuntaseuraamuksen sisältönä olevaan toimintaan sekä täyttämään muut rangaistusajan suunnitelmassa määrätyt velvollisuudet. (YksL 5 §)

Asiakas on velvollinen olemaan käyttämättä päihteitä siten kuin kunkin yhdyskuntaseuraamuksen osalta laissa säädetään. (YksL 21 §)

2.1. Seuraamusselvitys

Seuraamusselvitysvaiheessa Rikosseuraamuslaitoksella ei ole toimivaltaa tehdä asiakkaalle päihdevalvontaa päihdetesteillä. Jos asiakas saapuu haastatteluun päihtyneenä, haastattelua ei aloiteta, vaan hänelle annetaan uusi tapaamisaika. Päihtymystilaa ei kirjata päihdehavainnointilomakkeelle, mutta päihtymys otetaan huomioon osana seuraamusselvitystä.

Rikosseuraamuslaitoksessa ei tehdä seuraamusselvitysvaiheessa päihdetestausta edes asiakkaan pyynnöstä. Seuraamusselvitysvaiheessa tietoa aiemmasta päihteiden käytöstä saadaan asiakkaan kertomana ja muiden viranomaistietojen perusteella.

Seuraamusselvitysvaiheessa asiakasta on tarpeen mukaan tuettava ja ohjattava päihdehoitoon (YksL 12 §). Huumausaineiden käyttö ei tarkoita automaattisesti kielteistä lausuntoa, koska laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta lähtee nimenomaan siitä, että valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun ja aikuisten ehdolliseen valvontaan voi sisältyä päihdehoitoa. Tällöin päihdehoidon tarve tulisi arvioida yhteistyössä päihdehuollon kanssa. Sosiaalihuollon tarpeen ollessa ilmeinen ja henkilön antaessa suostumuksensa otetaan yhteystyössä asiakkaan kanssa yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (SHL 35 §).

2.2. Yhdyskuntapalvelu

Asiakas ei saa yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon alettua käyttää huumausaineita. Asiakas ei saa olla yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutus- tai muussa toimintapaikassa ja täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. (YksL 38 §)

Päihdevalvonta ja -testaus (puhallus-, sylki-, virtsa- tai verinäyte) perustuu aina havaintoon yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon liittyvässä tilaisuudessa. Rikosseuraamuslaitoksella ei ole oikeutta valvoa yhdyskuntapalveluasiakkaiden huumausaineista pidättäytymistä täytäntöönpanon vaatimien tilaisuuksien ja aikataulutettujen yhdyskuntapalvelutuntien ulkopuolella.

Toissijaiseen tietoon reagoidaan ottamalla asia puheeksi asiakkaan kanssa ja lisäämällä palvelupaikkakäyntejä. Jos päihteiden käytön tai sen epäilyn vuoksi syntyy huoli siitä, ettei asiakasta voi päästää palvelupaikalle, ei työpalvelua jatketa. Tilanteen selvittelyyn ja hoitoon ohjaukseen voidaan tarvittaessa käyttää useampikin tapaaminen (YksL 14 § ja 15 § rangaistusajan suunnitelman täydentämisestä ja muuttamisesta). Epäselvissä tilanteissa selvittelyyn käytetyt tunnit eivät ole yhdyskuntapalvelun suorittamista. Kun suunnitelma saadaan sellaiseksi, että yhdyskuntapalvelua voidaan jatkaa, eikä mahdolliselle lykkäyksille tai keskeytyksille ole enää tarvetta, suorittamisen jatkamista tukevat erilaiset matalan kynnyksen palvelupaikat, osallistuminen 37 §:n mukaiseen Rikosseuraamuslaitoksen järjestämään tai hyväksymään toimintaan taikka sosiaali- tai terveydenhuollon julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään avohoitoon sekä riittävä yhteydenpito asiakkaaseen esimerkiksi lisäämällä palvelupaikkakäyntejä.

On tilanteita, jossa asiakas kiistää kaiken työskentelyn ja mahdollisen lykkäyksen tai keskeytyksen (YksL 18 § 4 momentti epäillyn rikkomuksen selvittämisestä) jälkeenkin huumausaineiden käytön, vaikka käytöstä on vahvaa näyttöä esimerkiksi muilta viranomaisilta. Tällöin Rikosseuraamuslaitoksen virkamies arvioi, onnistuuko työpalvelun jatkaminen päihteittä. Mikäli suoritusaika on täyttymässä, Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi tehdä ilmoituksen syyttäjälle (YksL 19 § suoritusajan pidentäminen tuomioistuimessa) kuvaten realistisesti asiakkaan tilannetta. Tällöin kyse ei ole törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta.

Yhdyskuntapalveluun aikataulutetuista avo- ja korvaushoidosta tulee tehdä avohoitosopimus. Yhdyskuntapalvelun suorittaja antaa asiakirjan allekirjoittamalla suostumuksensa siihen, että päihdehuollon yksikössä suoritetun päihtymystilakokeen tulos voidaan luovuttaa yhdyskuntaseuraamustoimistolle (YksA 25 § ja YksA 18 §:n 4 mom.). Tällöin päihdehoito kirjataan aina myös osaksi rangaistusajan suunnitelmaa. Päihdehoitoon kuuluvan testauksen perusteella ei sanktioida, koska päihdetestauksen tulee perustua lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Päihtymystilanne käsitellään kuitenkin aina asiakkaan kanssa.

Mikäli asiakas tulee aikataulutetulle päihdehuollon jaksolle havaittavasti päihtyneenä, toimitaan tämän ohjeen luvussa 3.1 (Päihtymystilan toteaminen ja muut yleiset säädökset; kun epäily päihteiden käytöstä perustuu havaintoon) esitetyllä tavalla.

2.3. Valvontarangaistus

Asiakas ei saa täytäntöönpanon aikana käyttää huumausainetta, alkoholia eikä muuta päihdyttävää ainetta eikä olla päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. (YksL 49 §)

Valvontarangaistuksessa päihteettömyyssäännös on ehdoton, joten vähäinenkin päihteiden käyttö on kiellettyä. Valvontarangaistuksessa päihteettömyyden val¬vonta ei edellytä epäilyä päihtymyksestä, vaan puhalluskoe tai näytteenotto voidaan suorittaa myös pistokokeena.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävänä on tehdä sekä ennalta ilmoitettuja että ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä asiakkaan asuntoon tai muuhun asiakkaalle määrättyyn paikkaan. Päihdevalvonnan intensiivisyyden taso on määriteltävä aina tapauskohtaisesti yhteistyössä tukipartion ja valvojan kanssa.

Valvontarangaistuksessa voidaan käyttää niin sanottua ”nollatestausta” valvontarangaistuksen alussa. Tällä tarkoitetaan ensimmäistä testausta, joka otetaan täytäntöönpanon aloituksessa, kun panta on asennettu. Jos asiakas on havaittavasti päihtynyt, valvontavälineitä ei asenneta. Näissä tilanteissa on kyse päihteiden käytöstä ennen rangaistuksen alkamista, eikä niissä siksi ole kyse päihderikkomuksesta. Toimintatapaa lievissä promillemäärissä on aina harkittava tilannekohtaisesti yhteistyössä tukipartion ja rikosseuraamustyöntekijän (tai tarvittaessa päivystävän esimiehen) kanssa. Sen sijaan positiivisen huumetestituloksen tilanteessa poistetaan valvontavälineet ja tehdään määräaikainen keskeytys (YksL 18 § 4 momentti). Keskeytysaika määritellään sen mukaan, mistä aineesta on kyse ja mikä on riittävä aika testituloksen varmentamiseksi (maksimissaan 30 päivää).

Valvontarangaistuksen osalta laitos- ja avohoidon sopimuksen allekirjoittaessaan tuomittu sitoutuu siihen, että hoitoon kuuluvat päihdetestin tulokset ovat Rikosseuraamuslaitoksen käytettävissä (YksA 27 §). Tällöin päihdehoito kirjataan aina myös osaksi rangaistusajan suunnitelmaa. Päihdehoitoon kuuluvan päihdetestauksen perusteella ei sanktioida, mutta sen perusteella asiakkaalta otetaan valvontavälineet pois ja tehdään keskeytys (YksL 18 § 4 mom.). Keskeytyksen aikana varmistetaan yhteistyössä päihdehuollon kanssa siitä, että tukitoimet ovat riittävät. Keskeytyksen pituus riippuu siitä, miten valvontarangaistusta voidaan taas jatkaa päihteittä (maksimissaan 30 päivää).

Myös silloin, kun asiakkaan todetaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen suorittaman päihdetestin tai havaintojen perusteella olevan alkoholin, lääkkeiden väärinkäytön tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, otetaan valvontavälineet pois ja tehdään keskeytys (YksL 18 § 4 mom.) velvollisuuksien rikkomisen selvittämiseksi.

2.4. Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta

Ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan tuomittu ei saa olla valvontatapaamisissa eikä valvonnan täytäntöönpanon edellyttämässä toiminnassa eikä edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. (YksL 61 §)

Testaaminen perustuu havaintoon päihteiden käytöstä valvontatapaamisilla tai täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa, jolloin ehdolliseen vankeuteen ja valvontaan tuomitun on velvollisuus pysyä päihteettömänä (YksL 61 §). Suorittaessaan ehdollista vankeutta, jonka tehosteeksi on tuomittu valvonta, asiakas on velvollinen antamaan puhalluskokeen lisäksi sylki- tai virtsanäytteen havaintojen perusteella.

Ehdollisesti rangaistujen kohdalla testaus tulee enemmänkin nähdä pyrkimyksenä vaikuttaa hänen päihteiden käyttöönsä kuin velvollisuuden rikkomuksen selvityksenä. Ensisijainen menettely on keskustelu asiakkaan kanssa, motivointi ja mahdollisesti hoitoon ohjaus. On myös pohdittava testaamisen hyötyjä ja haittoja luottamuksellisen suhteen rakentamisen kannalta. Alaikäisen kohdalla testaamisen tarpeellisuutta tulee harkita erityisen tarkkaan. Erityisesti tilanteissa, joissa asiakas myöntää päihteiden käytön / päihtymystila on ilmeinen, testaaminen ei tuo tilanteeseen lisäarvoa (YksL 22 § 2 mom.).

2.5. Nuorisorangaistus

Nuorisorangaistukseen tuomittu asiakas ei saa olla valvontatapaamisissa, seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutus- tai muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. (YksL 65 §)

Nuorisorangaistukseen tuomittu nuori voidaan velvoittaa puhalluskokeeseen havainnoinnin perusteella täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa (YksL 22 § 1 mom.). Alaikäisen kohdalla puhalluskoe tulee kuitenkin nähdä ennemminkin pyrkimyksenä vaikuttaa hänen päihteiden käyttöönsä kuin velvollisuuden rikkomuksen selvityksenä.

Nuorisorangaistukseen tuomittua ei saa velvoittaa huumausainetestiin, koska sen sallivaa säännöstä ei ole.

2.6. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta

Ehdonalaiseen vapauteen päästetty valvottava asiakas ei saa olla valvontatapaamisissa eikä valvonnan täytäntöönpanon edellyttämässä toiminnassa eikä edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. (YksL 72 §)

Ehdonalaiseen vapauteen päästetty asiakas voidaan velvoittaa puhalluskokeeseen, jos asiakas on ulkoisista merkeistä päätellen päihtynyt valvontatapaamisilla (YksL 22 § 1 mom.). Verikoetta voidaan käyttää ainoastaan tilanteissa, joissa asiakas kieltäytyy puhalluskokeesta.

Kun asiakas myöntää päihteiden käytön ja/tai päihtymystila on ilmeinen, testaus ei tuo tilanteeseen lisäarvoa. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen kanssa tehtävässä työssä korostuu ohjaus päihdehoitoon ja haittojen vähentäminen.

Jos tuomittu on sitoutunut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta säädetyn lain 70 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun lääkehoitoon, hänen on annettava virtsa- ja verinäytteet, jotka ovat välttämättömiä lääkityksen käytön valvomiseksi ja hoidon turvallisuuden varmistamiseksi. Tuomittu on velvollinen näytteen antamiseksi saapumaan erikseen määrättyyn yliopistolliseen sairaalaan tai erikoissairaanhoidon yksikköön.

2.7. Yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika

Valvottava ei saa olla valvontatapaamisissa, valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutus- tai muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Valvottava ei saa valvonta-aikana käyttää huumausainetta. (Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta 5 §).

Valvottava on velvollinen suorittamaan puhalluskokeen ja antamaan sylki- tai virtsanäytteen (Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta 13 § 1 mom.). Yhdistelmärangaistuksessa päihdevalvonta ei edellytä epäilyä valvotun päihtymystilasta, kuten esimerkiksi yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa, vaan päihdetestaus on mahdollista päihteettömyyttä edellyttävissä tilaisuuksissa ilman konkreettista päihtymysepäilyä. Päihdevalvontaa voidaan tehdä vain täytäntöönpanoon liittyvien tilaisuuksien yhteydessä.

Valvottavalta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeesta taikka sylki- tai virtsanäytteen antamisesta, voidaan määrätä otettavaksi verinäyte (Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta 13 § 2 mom.), jos se on tarpeen päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos valvottavan todetaan sylki- tai virtsanäytteen perusteella käyttäneen päihdyttävää ainetta, tulos on varmistettava laboratoriossa. Samoin on meneteltävä, vaikka pikatestin tulos on negatiivinen, jos on syytä epäillä, että tulos on virheellinen. (Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta 13 § 3 mom.).

Jos valvonta-ajan toimintaan sisältyy osallistuminen kuntoutukseen tai jos valvottava on korvaushoidossa, kyseisessä laitoksessa tai yksikössä tehty päihtymystilakoe on käytettävissä Rikosseuraamuslaitoksen suorittamaan päihtymystilan toteamiseen. Valvottavan on annettava edellä tarkoitetun kokeen tuloksen tiedoksiantoon kirjallinen suostumuksensa, kun hoidosta tehdään sopimus. (Asetus yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanosta 1 § 3 mom.). Päihdehoitoon kuuluvan päihdetestauksen perusteella positiivisesta testituloksesta ei sanktioida.

Jos Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimesta otetun päihdetestin varmistus osoittaa valvottavan käyttäneen huumausainetta, Rikosseuraamuslaitoksen tulee yhdistelmärangaistukseen tuomittujen osalta noudattaa 23 §:n viittaussäännöksen nojalla lisäksi rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momenttia, jonka mukaan asiasta on tehtävä ilmoitus poliisille.

3. Päihdevalvonnan testit

Rikosseuraamuslaitos kilpailuttaa säännöllisesti toimittajat virtsatestien ja sylkitestien toimittajasta. Rikosseuraamuslaitos edellyttää, että kaikki yksiköt käyttävät ainoastaan valittuja toimittajia. Muiden toimittajien testejä ei saa käyttää.

Päihdetestauksen tekee aina joko Rikosseuraamuslaitoksen virkamies tai virkamies voi velvoittaa asiakkaan menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista varten (YksL 22 § 1 mom.). Näiden yksiköiden kanssa on tehtävä päihdetestauksesta etukäteen erillinen sopimus. Palvelu- tai toimintavelvollisuuspaikalla ei ole oikeutta tehdä päihdetestausta asiakkaalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta säädetyn lain perusteella.

Näytteen ottamisen syy tulee ilmoittaa asiakkaalle jo siinä vaiheessa, kun ilmoitetaan näytteen ottamisesta. Pyydettäessä virtsa- tai sylkinäytettä sillä perusteella, että asiakkaan on syytä epäillä olevan alkoholin, muun päihteen tai dopingaineen vaikutuksen alaisena, tulee epäilyksen peruste kirjata aina asiakastietojärjestelmään (ilmoitus päihtymyksestä / päihtymysilmoitus) (YksA 18 § 1 mom.). Toisen virkamiehen läsnäoloa ei tarvita, jos päihtymyksestä ollaan yksimielisiä asiakkaan kanssa. Jos on ilmeistä, että asiasta tai tilanteesta voi seurata jotakin, on syytä ottaa toinen virkamies paikalle jo turvallisuuden varmentamiseksi.

Koko testaaminen tulee olla luotettavasti dokumentoitu asiakastietojärjestelmään prosessin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi havaintoihin perustuvan testauksen pohjalta löytyy havainnointilomake. Myös asiakkaan esittämä vaatimus näytteen varmistamisesta, puhalluskokeen suorittaminen, virtsa- tai sylkinäytteen antaminen, verinäytteen ottaminen ja laboratoriossa varmistettu tulos kirjataan (YksA 18 § 2 mom.). Mikäli asiakas kieltäytyy antamasta päihdetestinäytettä, tulee päihdetestauksen kulku kirjata asiakastietojärjestelmään.

3.1. Eri testausmenetelmät

3.1.1. Puhalluskoe

Silloin kun asiakkaan päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholin käytöstä, asiakasta vaaditaan suorittamaan puhalluskoe (YksL 22 §). Puhalluskoetta on mahdollista käyttää kaikissa yhdyskuntaseuraamuksissa, mutta ei seuraamusselvitysvaiheessa.

Puhalluskoe otetaan alkometrillä, joka mittaa hengitysilman sisältämän alkoholin pitoisuutta. Puhalluskokeessa saadun tuloksen ja muiden havaintojen tulee tukea toisiaan. Alkometritutkimuksen promilleluvun noustessa on koe toistettava 15–30 minuutin kuluttua. Alkometri tulee kalibroida valmistajan määrittämän aikataulun mukaisesti.

3.1.2. Sylki- ja virtsatestit

Sylki- ja virtsatestiä voidaan käyttää yhdyskuntapalvelussa, valvontarangaistuksessa, ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonnassa ja yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikana. Sylki- ja virtsanäytteessä on kyse pikatesteistä, joilla testataan huumausaineita. Yhdyskuntaseuraamuksissa ei testata alkoholia virtsatesteillä.

Käytännössä sylkitesti on yhdyskuntaseuraamuksissa ensisijainen (HE 215/2014, 66–67). Sylkitestin ensisijaisuuden perusteena on käytännön testaustilanne; missä tilassa testi on mahdollista ottaa, löytyykö virtsatestiä varten testattavan kanssa samaa sukupuolta oleva testaaja, testiin käytettävä aika ja niin edelleen.

Virtsatestiä voidaan käyttää sylkitestin sijasta, kun sille on erityinen tarve. Tällainen tilanne voi tulla eteen lähinnä valvontarangaistuksessa, kun huumeiden käyttöä on tarve tutkia pidemmältä ajanjaksolta. Tällöinkin tulee varmistua siitä, että puitteet ovat asianmukaiset virtsatestin ottamiselle. Valintaa testien välillä ei voi tehdä testin luotettavuuden eikä epäillyn päihteen perusteella, sillä testit voidaan lähettää tarkemmin analysoitavaksi varmennuslaboratorioon. Epäillyn päihtymyksen toteamiseksi virtsatesti ei useinkaan ole tarpeen, sillä vaihtoehtona on yleensä aina sylkitesti.

Kun on tehty päätös virtsanäytteen vaatimisesta, on asiakasta tämän jälkeen koko ajan valvottava. Asiakas on sijoitettava odottamaan sellaiseen tilaan, jossa hän ei pääse nauttimaan vapaasti nestettä. Valvojan tulee aina varmistua siitä, että virtsa on asiakkaan omaa virtsaa. Asiakkaalle annetaan virtsanäytettä varten puhdas astia, joka on tarkoitettu vain tätä tarkoitusta varten. Virkamiehen on kirjoitettava näytepurkin kylkeen sekä kanteen asiakkaan nimi ennen sen antamista.

Jos asiakas ei yrityksistä huolimatta saa annettua virtsanäytettä, voidaan hänelle antaa nestettä ja lisäaikaa. On tärkeää huomata, että näytteen antaminen saattaa estyä jännittämisen, jonkin virtsaamisvaikeuksia aiheuttavan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Mikäli asiakas ei pysty antamaan virtsanäytettä, voidaan asiakkaalle tehdä myös sylkitesti. Tilanteessa, missä asiakas ei saa annettua virtsanäytettä, tulee päihdetestauksen kulku kirjata asiakastietojärjestelmään.

3.1.3. Verinäyte

Verinäytettä voidaan käyttää kaikissa yhdyskuntaseuraamuksissa, joskin ehdonalaiseen vapauteen päästetyn osalta voidaan verinäytettä käyttää ainoastaan alkoholin testaamiseen asiakkaan kieltäytyessä puhalluskokeesta. Alaikäisten kohdalla verinäytteen käyttöä ei suositella.

Asiakkaan kieltäytyessä puhallus-, virtsa-, tai sylkikokeesta ilman pätevää syytä yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja voi päättää verikokeen ottamisesta. Näytteen saa ottaa vain asianomaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö. Toimistolla on siis oltava sopimus tarkoitukseen sopivan terveydenhuollon yksikön kanssa.

3.2. Näytteenoton puitteet

3.2.1. Osaaminen ja näytteenottotilanne

Rikosseuraamuslaitoksen yksikön johtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen tulee huolehtia siitä, että testejä tekevät virkamiehet, tukipartio-ohjaajat ja valvojat koulutetaan asianmukaisesti päihdevalvontaan, päihdetestien käyttöön ja testitilanteisiin liittyviin erityiskysymyksiin kuten naiserityisyyteen.

Jos päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, valvojan tulee olla asiakkaan kanssa samaa sukupuolta. Myös asiakkaan traumataustan vuoksi testaustilanne ja siihen liittyvät asiat, kuten alastomuus, voivat olla ahdistavia ja vaikeita. Tällöin testauksen tulee olla erityisen hienotunteista. Näytteenotossa tulee aina kiinnittää huomiota asiakkaan yksityisyyden suojaan.

Näytteenantotilan tulee olla sellainen, että valvonta on helposti toteutettavissa. Tilassa tulee huomioida asiakkaan yksityisyyden suojan tarve ja sen toteutuminen.

Kaikissa näytteenotoissa tulee varmistaa, ettei näytettä voi väärentää sekä se, ettei näytteeseen joudu epäpuhtauksia. Lisäksi näytteen testaajan tulee olla huolellinen siitä, että näytteet eivät pääse testaamisen missään vaiheessa sekoittumaan toisiin näytteisiin. Testaamisessa käytetään toimittajan antamia ohjeita testin tekemisestä. Tämä on tärkeää myös testin luotettavuuden näkökulmasta.

3.2.2. Näytteen varmentaminen

Positiiviset seulontatulokset tulee varmistaa varmennuslaboratoriossa (YksL 22 § 4 mom.). Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.

Tilanteissa, joissa asiakas on selvästi jonkin huumeen vaikutuksen alainen, mutta huumeseulonta on negatiivinen, on perusteltua teettää joko varmistus epäillystä huumeesta tai laaja huumeseulonta (YksL 22 § 4 mom.). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhdyskuntapalvelussa, jossa testataan vain, kun on perusteltua syytä epäillä päihtymystilaa, lähetetään tulos aina varmennukseen. Asian selviämisen ajaksi voidaan yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa tehdä määräaikainen keskeytys (YksL 18 § 4 mom.). Näin varmistetaan palvelu- / toimintavelvollisuuspaikan turvallisuus, kohdellaan asiakkaita yhdenmukaisesti ja saadaan varmasti selvyys, johtuiko ulkoisista merkeistä tehty havainto asiakkaan päihtyneisyydestä.

On syytä huomata, että varmennuslaboratoriossa laajan huumausaineseulan analysointi kestää normaalia pidempään, mikäli yksikkö teettää varmennuksen normaalia huumausainetta poikkeavammasta aineesta (esimerkiksi anaboliset steroidit). Tällöin on syytä merkitä varmennuslaboratorion lomakkeeseen, että huumausainetestin tulokset voidaan lähettää yksikköön ennen koko analyysin valmistumista.

Näyte tulee lähettää varmistettavaksi ilman turhia viivytyksiä. Jos tiedossa on sellaisia lääkityksiä, joilla on vaikutusta näytteen varmennukseen, voidaan asiakasta pyytää toimittamaan tiedot mahdollisista lääkityksistä kahden edeltävän kuukauden ajalta. Lääkitystiedot voidaan lähettää jälkikäteen myös faksilla tai salattuna sähköpostilla, jos eivät ehdi näytteen mukana. Tällöin varmennuslaboratorio voi huomioida mahdollisten lääkkeiden vaikutuksen testitulokseen. Lähetteeseen on syytä merkitä, mihin osoitteeseen varmennuslaboratorio lähettää vastauksen varmennuksesta.

Varmistettu positiivinen tulos merkitsee sitä, että näytteessä on todettua ainetta. Tulosten arvioinnissa tulee huomioida mahdollisen lääkkeen käytön vaikutus testitulokseen.

4. Velvollisuuksien rikkominen

Jos tuomitun todetaan puhalluskokeen perusteella olevan alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä 25 tai 26 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Jos varmistettu tulos osoittaa tuomitun käyttäneen huumausainetta taikka lääkettä, jonka käyttämiseen hänellä ei ole oikeutta, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä tämän lain 26 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. (YksL 22 § 4 mom.).

Jos tuomitun epäillään muutoin kuin 26 §:ssä tarkoitetulla törkeällä tavalla rikkoneen velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta selvitys. Jos selvityksen perusteella tuomitun todetaan menetelleen säädettyjen velvollisuuksiensa vastaisesti, Rikosseuraamuslaitos antaa hänelle kirjallisen varoituksen. Jos velvollisuuksien rikkomisen todetaan olevan vähäistä eikä se ole toistuvaa, tuomitulle voidaan antaa huomautus. (YksL 25 §). Lievistä huomautuksista lähtevä ja asteittain vakavoituva sanktiointi antaa asiakkaalle mahdollisuuden arvioida omaa päihdeongelmaansa ja tehdä korjausliikkeitä päihteettömyyden onnistumiseksi.

Jos tuomittu annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta uudelleen tai muutoin tahallisesti ja törkeästi rikkoo velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi syyttäjän ja tuomioistuimen käsiteltäväksi. (YksL 26 §.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että positiivisesta huumetestistä tehdään ilmoitus syyttäjälle. Kuitenkin ehdolliseen vankeuteen tuomittujen osalta Rikosseuraamuslaitoksen on mahdollista arvioida, onko ilmoituksen tekeminen ilmeisen tarpeetonta eli onko tukitoimien tehostamisella mahdollisuus päästä samaan. Yhdyskuntapalvelussa, ehdollisen vankeuden ja ehdonalaisen vapauden valvonnassa syyttäjä arvioi kokonaistilannetta ennen kuin hän tekee päätöksen siitä, viekö hän asian tuomioistuimeen. Erityisesti näissä seuraamuksissa ilmoitukseen syyttäjälle on kirjattava riittävät tiedot asiakkaan tilanteesta. Sen sijaan valvontarangaistuksessa, nuorisorangaistuksessa ja yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan osalta syyttäjä vie asian tuomioistuimeen, jos hän katsoo, että asiakas on rikkonut törkeästi velvollisuuksiaan.

Päihtymysrikkomustilanteissa on arvioitava, onko rangaistusajan suunnitelmaan asetettuja tavoitteita tarve muuttaa tai keinoja täsmentää riippumatta siitä, mitä rikkomuksesta seuraa. Olennaista on myös suunnitella asiakkaan kanssa sitä, miten täytäntöönpano etenee ja miten päihdehoidon jatkumot turvataan silloinkin, kun seurauksena voi olla muunto ehdottomaksi vankeudeksi. Selvittämisen tekee mahdollisuuksien mukaan oma valvoja. Kuulemistilaisuus on asiakkaalle vapaaehtoinen, joten päihtymystä ei näissä tilanteissa testata.

Arto Kujala
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja

Sanna Kohvakka
Erityisasiantuntija

Liite: Päihdetestauslähete lomake

‍