Vankilakoirat
Rikosseuraamuslaitoksen vankilakoiratoiminnan pääasiallinen tehtävä on torjua vankiloissa tapahtuvaa rikollisuutta eli estää laittomien tai kiellettyjen esineiden ja aineiden kulkeutuminen vankiloihin sekä toimia muutoinkin ennaltaehkäisevänä apuna.
Vankilakoiran ja ohjaajan työpäivä
Vankilakoira työskentelee ohjaajansa kanssa pääsääntöisesti yhdessä vankilassa ja satunnaisemmin lähialueensa muissa vankiloissa. Koiran ja ohjaajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sisään tulevan liikenteen, tavaroiden, ihmisten ja esineiden sekä vankilan tilojen ja alueiden tarkastaminen. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Koiranohjaajan työ onkin hyvin vaihtelevaa ja itsenäistä.
Kiellettyjen aineiden etsintä on koiralle leikkiä, ja löydöt palkitaan kehuilla tai lelulla. Koiran motivaation ylläpito on tehokkaan työskentelyn edellytys, ja siksi työpäivään kuuluu myös liikuntaa ja leikkimistä koiran kanssa. Koiralla on vankilassa omat tilat, joissa se voi levätä ja rauhoittua ilman ulkoisia häiriötekijöitä.
Virka-ajan ulkopuolella vankilakoira elää normaalia perhe-elämää ohjaajansa kotona. Koiran virkaura päättyy yleensä noin 9–10 vuoden iässä, ja koira jää usein ohjaajansa luo eläkepäiviä viettämään.
Vankilakoiran koulutus
Koulutettavat koirat ovat jo pentuina vankilassa ohjaajansa mukana, jotta ne tottuvat tulevaan työympäristöönsä, vankilan ääniin ja hajuihin. Varsinainen koulutus vankilakoiraksi ja huumeiden etsintään alkaa noin vuoden ikäisenä poliisikoiralaitoksella. Koirat ja ohjaajat saavat saman koulutuksen kuin poliisin erikoiskoirakot.
Koiranohjaajan peruskoulutus ensimmäisen koiran kanssa kestää puolitoista vuotta. Ohjaaja vastaa itse koiransa koulutuksesta. Kaikkien valmistuneiden vankilakoirien on läpäistävä vuosittain tasokoe.
Tarkka vainu ja rohkeus tarpeen
Rikosseuraamuslaitoksella on tällä hetkellä yli 20 huumausaineiden etsintään koulutettua koiraa. Jokaisessa suljetussa vankilassa työskentelee vankilakoira.
Koirat ovat rodultaan pääsääntöisesti labradorinnoutajia, mutta mukana on myös muita rotuja. Vankilakoirien työskentelyolosuhteet ovat haasteelliset ja vaativat koiralta korkeaa motivaatiota ja paineensietokykyä. Koiran pitää pystyä työskentelemään ahtaissa paikoissa, haistelemaan suuria vankiryhmiä ja etsimään myös ohjaajan sylistä käsin ilman, että sen toimintakyky laskee. Vankilakoirien reagointikyvyn tuleekin olla matala, jotta ne voivat löytää pienimmätkin hajut.
Miten koiranohjaajaksi tullaan?
Rikosseuraamuslaitoksen koiranohjaajiksi valitaan henkilöitä, joilla on vankila- ja vartijatyön kokemusta. Kokemusta koiran hoidosta ei edellytetä, mutta siitä on luonnollisesti hyötyä.
Vankilakoiran ohjaajana toimiminen edellyttää sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä niin koiran, kuin ohjaajansa on harjoiteltava intensiivisesti läpi koiran virkauran.
Vankilakoiratoimintaa 100 vuotta
Rikosseuraamuslaitoksen ja Poliisikoiralaitoksen yhteistyö alkoi vuonna 1920, jolloin ensimmäiset kriminaalikoirat siirtyivät valtion poliisikoirasiittolasta vankeinhoidon käyttöön. Tuolloin koirien käyttötarkoitus liittyi vielä vartiointi- ja jäljestystehtäviin. Helsingin keskusvankilan yhteyteen avattiin vuonna 1925 oikeusministeriön vankeinhoito-osaston rakennuttamana koiratarha, jossa oli tilat jopa 60 koiralle. 1950-luvulla vartiokoirista päätettiin luopua. Suomen huumetilanteessa 1990-luvulla tapahtuneen muutoksen johdosta Rikosseuraamuslaitoksessa päätettiin palata koirien käyttöön. Vuonna 1997 palveluksessa aloitti ensimmäinen vankilakoira, josta koirien määrä on kasvanut nykyiseen vahvuuteensa.
Julkaistu 2.1.2024