Ehdonalaisen vapauden valvonta
Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksestaan vapaudessa. Tuomittu suorittaa rangaistuksesta määräosan vankilassa ja loppuosan vapaudessa joko täytäntöönpanosta vastaavan yhdyskuntaseuraamustoimiston valvonnassa tai ilman valvontaa.
Vangin päästämisestä ehdonlaiseen vapauteen päättää Rikosseuraamuslaitos lakiin perustuen. Ehdonalaisesti vapautettava vanki määrätään valvontaan, jos
- vankeudesta suorittamatta jäävä osa on pidempi kuin yksi vuosi tai
- rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tai
- vanki sitä itse pyytää tai
- vanki vapautuu valvotun koevapauden kautta ja on sitoutunut seksuaalirikosten uusimisen ehkäisemiseen tarkoitettuun lääkehoitoon tai
- murhasta, taposta tai murhan yrityksestä tuomitun vangin riski syyllistyä uuteen väkivaltarikokseen arvioidaan korkeaksi tai
- väkivalta- tai seksuaalirikoksesta vankeusrangaistusta suorittavan ja aikaisemmin vastaavanlaisesta rikoksesta vankeusrangaistukseen tuomitun vangin riski syyllistyä uuteen väkivalta- tai seksuaalirikokseen arvioidaan korkeaksi.
Valvonta kestää koeajan, joka on enintään kolme vuotta. Perustellusta syystä yhdyskuntaseuraamustoimiston valvoja voi esittää valvonnan lakkauttamista jo aiemmin.
Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta lisäämällä vapautetun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tätä varten yhdyskuntaseuraamustoimisto laatii tuomitun kanssa tälle täsmennetyn ragaistusajan suunnitelman , jonka tavoitteena on sosiaalisen selviytymisen tukeminen. Suunnitelman yhteydessä arvioidaan tuomitun riskejä, tarpeita ja voimavaroja, joiden pohjalta määritellään valvonta-ajan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Rangaistusajan suunnitelma sovitetaan tarpeen mukaan yhteen yhteistyötahojen, kuten hyvinvointialueen sosiaalihuollon laatiman suunnitelman kanssa.
Vapautumisen valmistelun yhdyskuntaseuraamustoimisto aloittaa rangaistusta suorittavan ja hänen verkostojensa kanssa hyvissä ajoin ennen vapauttamista.
Valvonnan sisältö
Valvonta sisältää valvojan ja valvonnassa olevan säännöllisiä tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on parantaa rangaistusta suorittavan kykyä kantaa vastuuta sekä tukea häntä toimimaan yhteiskunnassa hyväksyttävällä tavalla. Tapaamiset valvojan kanssa ovat luottamuksellisia.
Valvontatapaamisissa valvoja tai tukipartion ohjaaja käsittelevät valvonnassa olevan kanssa erityisesti rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Samalla häntä avustetaan yhteydenotoissa esimerkiksi viranomaisiin tai muihin tahoihin, jotka tukevat elämäntilanteen järjestymistä. Erilaisten tukitoimien tai palvelujen piiriin häntä ohjataan silloin, kun se katsotaan yhdessä tarpeelliseksi. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon palvelut, velkojen selvittely tai muut vastaavat palvelut.
Valvonnan tavoitteena on tukea rikoksesta tuomittua hänen omissa muutospyrkimyksissään. Valvontakäynneillä käsitellään suunnitelman mukaisesti erilaisia teemoja esimerkiksi keskusteluiden, tehtävien ja harjoitusten avulla. Myös erilaiset ryhmät ja kurssit ovat valvonta-aikana mahdollisia. Valvontaan voi sisältyä yhteistyötä valvottavan läheisten, eri viranomaisten tai muiden tahojen kanssa.
Valvonnassa olevan velvollisuudet
Rangaistusajan suunnitelmassa tuomittu saa tiedokseen valvonta-aikaa koskevat määräykset ja velvollisuudet. Hänellä on velvollisuus osallistua rangaistusajan suunnitelman laatimiseen ja pitää suunnitelmassa yksilöidyllä tavalla yhteyttä valvojaansa. Yhteydenpito määritellään yleensä valvonnan alkuvaiheessa tiiviimmäksi, ja valvonnan kuluessa tapaamisia voidaan tarpeen mukaan harventaa.
Yhteydenpitoa varten valvonnassa olevan on tapaamisten yhteydessä ja muutenkin valvojan pyynnöstä annettava tarpeelliset yhteystietonsa samoin kuin työhön, asumiseen, koulutukseen, opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot. Myös muut tiedot valvontaan määrätyn olosuhteista saattavat olla tarpeellisia valvonnan toteutumisen kannalta. Valvojalle tulee ilmoittaa oma-aloitteisesti olosuhteissa tapahtuneista olennaisista muutoksista ja noudattaa valvojan antamia valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisia määräyksiä.
Valvonnan alettua tuomitulle voi aiheutua velvollisuuksien rikkomisesta seuraamuksia, kuten huomautus, varoitus tai ilmoitus syyttäjälle. Lisäksi valvottava voidaan noutaa poliisin virka-avulla seuraavaan tapaamiseen. Tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistusta pantavaksi täytäntöön velvollisuuksien törkeän rikkomisen johdosta 4-14 päivää.
Julkaistu 6.11.2024