Työmme vankiloissa

Määräaikainen vankeus

Määräajaksi tuomittu vankeusrangaistus voi olla vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta. Yhteistä rangaistusta määrättäessä enimmäisaika on 15 vuotta. Pantaessa rangaistuksia täytäntöön vankeusrangaistusten yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin 20 vuotta.

Ehdollinen vankeus

Enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jolloin tuomittu ei joudu vankilaan ellei riko ehtoja. Ehdollisen vankeuden ohessa voidaan tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen vankeus on pituudeltaan kahdeksan kuukautta tai enemmän, 14-120 tuntia yhdyskuntapalvelua. Vaihtoehtona yhdyskuntapalvelulle rikoksen tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan. Valvonnan järjestämisestä vastaa Rikosseuraamuslaitos. (Kts. nuorten ehdollisen vankeuden valvonta ja aikuisen ehdollisen vankeuden valvonta)

Ehdollisen vankeuden täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi, joka on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Jos tuomittu koeaikana tekee uuden rikoksen, josta olisi tuomittava ehdotonta vankeutta, voi tuomioistuin määrätä ehdollisen rangaistuksen pantavaksi täytäntöön. Tuomioistuin voi myös määrätä ehdollisen täytäntöönpantavaksi vain osaksi, jolloin rangaistus jää muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin.

Sakkovankeus

Yksi Suomessa käytettävistä seuraamusmuodoista on sakon muuntorangaistus eli sakkovankeus. Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan uudella tuomioistuimen päätöksellä vankeudeksi. Vankeuteen tuomitaan vuosittain noin 1 900 henkilöä, joilta sakkoa ei ole saatu perittyä.

Yleisimmät sakkovankeuteen johtavat rikosnimikkeet ovat varkaus, liikennejuopumus ja huumausainerikos. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että neljää maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus. Muuntorangaistuksen enimmäispituus on 40 päivää ja minimipituus neljä päivää vankeutta. Keskimäärin sakkovangit suorittavat rangaistusta vankilassa 18 vuorokautta. Sakkovangit suorittavat tuomiotaan sekä suljetuissa vankiloissa että avovankiloissa.

Monet sakkovangeista ovat työttömiä, asunnottomia ja päihteiden ongelmakäyttäjiä. Sakon muuntoa on pidetty Suomen rangaistusjärjestelmässä ongelmallisena, koska ne henkilöt, jotka eivät kykene sakkoja maksamaan, ovat usein yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpia ja syrjäytyneimpiä.

Sakkovankien sijoittaminen päihdehoitolaitokseen

Jotta päihdeongelmaisten sakkovankien uusintarikollisuutta saataisiin vähennettyä, ohjaamme Rikosseuraamuslaitoksessa sakon muuntorangaistukseen tuomittuja päihdeongelmaisia ulkopuoliseen laitokseen päihdehoitoon. Sijoittaminen tehdään mahdollisimman pian vankilaan tulon jälkeen ja sijoittamisen järjestäminen edellyttää yhteistyötä Vankiterveydenhuollon yksikön, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä päihdehoitolaitosten kanssa. Rikosseuraamuslaitos vastaa sakkovankien kuntouksen aiheuttamista kustannuksista erillisen määrärahan turvin. Käytössä on noin 30 laitosmuotoista päihdekuntoutusta tarjoavaa laitosta, joiden kanssa olemme tehneet hankintasopimuksen vankien sijoittamiseksi.

Sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen säädetään vankeuslaissa, jonka mukaan luotettavaksi katsottava vanki voi suorittaa tuomionsa vankilan ulkopuolella. Päätösvalta sijoituksesta on vankilan johtajalla. Sijoituspaikasta ja ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista sovitaan aina yhteistyössä vangin kotikunnan/hyvinvointialueen kanssa.

Elinkautinen

Elinkautinen on mahdollista tuomita vain harvoista rikoksista ja siitä voi vapautua aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta. Kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 10 vuotta. Ehdonalaista vapauttamista koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Ennen kuin elinkautiseen vankeuteen tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen, hänet voidaan määrätä valvottuun koevapauteen. Elinkautisesta voi vapautua myös tasavallan presidentin armahduksella.

Tutkintavankeus

Tutkintavankeus ei ole rangaistus, vaan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana toteutettava pakkokeino. Kun henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta ja poliisi haluaa pitää epäillyn kiinni yli neljä päivää, epäilty pitää vangita käräjäoikeuden päätöksellä. Usein tämä tehdään poliisi tutkinnan turvaamiseksi tai siksi, että epäilty ei pääsisi pakenemaan. Tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos ja poliisi.

Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön tutkintavankeuden vaihtoehtoina tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti. Tuomioistuin voi määrätä rikoksesta epäillyn teknisin välinein valvottuun tehostettuun matkustuskieltoon ennen rangaistuksen tuomitsemista. Poliisi vastaa tehostetun matkustuskiellon toimeenpanosta ja Rikosseuraamuslaitoksen vastuulla on ainoastaan tekninen valvonta.

Tuomioistuin voi määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta teknisin välinein valvottuun tutkinta-arestiin, jos tuomittu rangaistus on vähemmän kuin kaksi vuotta vankeutta. Tutkinta-arestin toimeenpanosta ja valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Lue työstämme vankiloissa:

Ohjeita vankeuteen tuomituille





‍