Vankeusrangaistusten täytäntöönpano

Vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa tavoitteinamme ovat turvallisuus sekä vangin lisääntyneet valmiudet elää rikoksetonta elämää. Suomessa on 27 vankilaa, joista 15 on suljettuja ja 12 avovankiloita. Kolmessa suljetuista vankiloista on avovankilaosasto.

Tuomioistuin tekee rikoskokonaisuudesta arvioinnin ja päättää sen perusteella, onko vankeustuomio ehdollinen vai ehdoton .

Ehdottomalla vankeusrangaistuksella tarkoitetaan sellaista vankeustuomiota, joka suoritetaan vankilassa. Ehdoton vankeusrangaistus tuomitaan joko määräaikaisena tai elinkautisena.

Ehdollisena voivaan määrätä enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus. Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön vasta, mikäli tuomittu syyllistyy koeaikana rikokseen tai rikkoo muita tuomion ehtoja.

Rangaistusajan suunnitelma

Jokaiselle vangille laaditaan vankeuslain mukaisesti rangaistusajan suunnitelma. Kun rikokseen syyllistynyt on tuomittu ehdottomaan vankeuteen, yhdyskuntaseuraamustoimisto kutsuu hänet tapaamiseen. 

Rangaistusajan suunnitelma tehdään yhteistyössä tuomitun kanssa. Yhdyskuntaseuraamustoimiston virkamies käy tuomitun kanssa läpi esimerkiksi vankeusrangaistuksen sisältöön liittyviä omia ajatuksia, toiveita ja toimintakykyä. 

Rangaistusajan suunnitelmaan kirjoitetaan yksilöllisiä tavoitteita, joihin rangaistusaikana tulee vaikuttaa. Suunnitelmassa määritetään toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Ne voivat liittyä esimerkiksi tuomitun työasioihin, koulutukseen, päihdeongelman hoitoon tai rikosmyönteisen ajattelun vähentämiseen. Vankilan henkilökunta seuraa rangaistusajan suunnitelman etenemistä säännöllisesti vankeusaikana.

Jos vankeuteen tuomittua ei tavoiteta tapaamista varten, yhdyskuntaseuraamustoimisto tekee rangaistusajan suunnitelman asiakirjatietojen pohjalta. Samalla määrätään, mihin vankilaan tuomitun on ilmoittauduttava ja milloin. Ilmoittautumismääräys postitetaan tuomitulle väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseen.

Vankilan valintaan vaikuttavat asiat arvioidaan lain ja ohjeiden mukaisesti. Vankilan valintaan vaikuttavat tuomitun kotipaikka, vangin toiminta- ja kuntoutustarpeet sekä tarvittava laitosturvallisuuden taso. Jos tuomittu ei saavu vankilaan määrättynä ilmoittautumispäivänä, hänet etsintäkuulutetaan.

Tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö laatii rangaistusajan suunnitelman yleensä vasta sitten, kun tuomio on saanut lainvoiman ja tuomitusta on tullut vankeusvanki. Suunnitelman valmistuttua päätetään siitä, mihin vankilaan vanki sijoitetaan.

Vankeuden täytäntöönpano suljetussa vankilassa

Suomessa on 15 suljettua vankilaa. Suljettu vankila tarkoittaa laitosta, jossa vangit ovat tiukasti valvonnassa ja heidän liikkumisvapauttaan on rajoitettu. Vartijat valvovat suljettujen vankiloiden toimintaa ympärivuorokautisesti. Lisäksi vankiloissa on muita turvatoimia, kuten aidat, muurit ja valvontakamerat. Suljetussa vankilassa on erilaisia asuinosastoja, joissa vangit asuvat omissa selleissään.

Suljetussa vankilassa vangeille on monenlaista toimintaa, mutta päivittäinen ohjelma on tarkasti säädelty, aikataulutettu ja vartioitu. Vankien päivittäiseen ohjelmaan kuuluvat mm. ruokailut, ulkoilua vähintään tunti päivässä, sekä henkilökohtaisessa rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyä työtoimintaa, opiskelua tai kuntouttavaa toimintaa.

Vankiloiden vapaa-ajan toimintaa ovat muun muassa kuntosaliharjoittelu ja muut liikuntamuodot sekä musiikki- tai kotitalousryhmät. Kaikissa vankiloissa on myös mahdollisuus lainata kirjoja ja käydä vankilan kirkossa.

Suljetussa vankilassa vanki saa käyttää pääsääntöisesti omia vaatteita. Vanki voi saada käyttöön myös vankilan vaatteet. Omien vaatteiden käyttöä voidaan kuitenkin rajoittaa muun muassa vankilan järjestyksen vuoksi. Työtoiminnassa vangin tulee käyttää toimipisteen määräysten mukaista vaatetusta. Vankila antaa vangeille käyttöön työvaatteet, suojavaatteet ja liinavaatteet, kuten lakanat. Vankila tarjoaa myös pesunesteet normaalin päivittäisen hygienian ylläpitämiseksi.

Vankila tarjoaa vangeille arkisin neljä ateriaa, aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Niinä päivinä, jolloin vankilassa ei ole varsinainen työpäivä, vangeille tarjotaan aamiainen, yhdistetty lounas ja päivällinen sekä iltapala. Perusruokavaliosta poiketaan, jos se on perusteltua vangin terveyden tai uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen vuoksi. Jos vankila ei tarjoa vangille kaikkia päivittäisiä aterioita, hänelle maksetaan ruokarahaa elintarvikkeiden hankkimiseksi. Vankila voi järjestää vankien ruokahuollon myös siten, että vangit valmistavat ruokansa joko kokonaan tai osittain omatoimisesti asuinyksiköissään.

Vangin tulee huolehtia oman sellinsä siivouksesta ja omien jälkiensä siivouksesta yhteisissä tiloissa esimerkiksi ruoanlaiton jälkeen. Vankilahenkilökunta ohjaa vankeja siivoukseen liittyvissä asioissa ja huolehtii siitä, että soveltuvia siivoustyökaluja ja -aineita on käytettävissä.

Vankeuden täytäntöönpano avovankilassa

Tavoitteenamme Rikosseuraamuslaitoksessa on, että pitkiä tuomioita suorittavat vangit vapautuvat asteittain siten, että tuomion loppu osa suoritetaan avovankilassa. Näin vapautuva on valmiimpi siviilielämään ja mahdollisuudet rikoksettomaan elämään paranevat. Tuomittu on mahdollista sijoittaa myös vapaudesta suoraan avovankilaan, jos suoritettavaa ehdotonta vankeutta on jäljellä korkeintaan kaksi vuotta. Kun tuomittu määrätään avovankilaan, arvioidaan ensin hänen kykyään sopeutua avovankilaolosuhteisiin. Avovankilaan saapuva vanki sitoutuu päihteettömyyteen.

Avovankiloita on Suomessa 12. Avovankila eroaa suljetusta vankilasta siten, että vangit voivat liikkua vapaammin ja heidän päivittäinen elämänsä on vähemmän rajoitettua. Avovankilassakin vartijat vastaavat valvonnasta ympäri vuorokauden, mutta vankiloiden ympärillä ei ole korkeita muureja tai sähköaitoja ja turvatoimet ovat kevyempiä.

Vangit voivat yleensä osallistua henkilökohtaisen rangaistusajan suunnitelman mukaiseen työtoimintaan, koulutukseen tai muihin aktiviteetteihin vankilan ulkopuolella. Heidän on kuitenkin palattava vankilaan sovittuun aikaan ja kulkua seurataan teknisin välinein.

Avovankilassa vangit käyttävät omia vaatteita. Oman vaatteen haltuun antaminen voidaan kuitenkin evätä esimerkiksi, jos vankilan järjestys tai turvallisuus sitä vaatii. Työtoimintaan osallistuvan tulee käyttää työtoimipisteen määräysten mukaista vaatetusta muun muassa työturvallisuuden varmistamiseksi. Jos työ edellyttää suojavaatetuksen käyttämistä, vankila tarjoaa asianmukaiset työ- ja suojavaatteet. Vankila antaa vankien käyttöön myös liinavaatteet, kuten lakanat. Avovankilassa vangit huolehtivat itse asuinhuoneen ja oleskelutilojen siivouksesta ja muista taloustöistä.

Avovankiloissa ruokailut järjestetään eri tavoin vankilasta riippuen. Ruokailut voivat tapahtua yhteisruokalassa, asuintalossa tai -tiloissa. Osassa avovankiloista vangin tulee hankkia ruokatarvikkeet itse, kun taas joissakin vankila ja Leijona Catering järjestävät osan ruokailuista tai kaikki ruokailut. Rikosseuraamuslaitos maksaa vangeille elintarvikehankintoja varten ruokarahaa niiden aterioiden sijaan, joita vankila ei tarjoa.

Mies- ja naisvangit suorittavat rangaistuksensa eri vankiloissa tai vähintään eri osastoilla. Luovuimme vuonna 1.9.2021 kokonaan niin kutsutuista seka-avovankiloista, jonka jälkeen naiset ja miehet on sijoitettu eri avovankiloihin. Näin varmistamme kaikille vangeille turvallisen ja kuntouttavan ympäristön vankeusaikana sukupuolesta riippumatta. Naisvankiloissa sitoudumme naisvankien erityispiireet ja -tarpeet huomioivaan työskentelytapaan. Sukupuolen korjausprosessin läpikäyneen ja korjausprosessissa olevan henkilön sijoittamisessa vankilaan noudatamme erillistä ohjetta.

Tutustu Suomen vankiloihin
Tutustu vankilahenkilöstön työtehtäviin

Lue lisää työstämme vankiloissa:

Kuntoutus
Työtoiminta ja opiskelu
Turvallisuus

Vanginkuljetus

Lue lisää vankeusajasta Rikoksesta tuomituille -osiosta.





Julkaistu 31.12.2024