Vankeusrangaistusten täytäntöönpano

Tuomioistuin tekee rikoskokonaisuudesta arvioinnin ja päättää sen perusteella, onko vankeustuomio ehdollinen vai ehdoton .

Ehdottomalla vankeusrangaistuksella tarkoitetaan sellaista vankeustuomiota, joka suoritetaan vankilassa. Ehdoton vankeusrangaistus tuomitaan joko määräaikaisena tai elinkautisena.

Enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jolloin tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön vasta, mikäli tuomittu syyllistyy koeaikana rikokseen tai rikkoo muita tuomion ehtoja.

Rangaistusajan suunnitelma

Jokaiselle vangille tehdään vankeuslain mukaisesti rangaistusajan suunnitelma (ransu). Kun rikokseen syyllistynyt on tuomittu ehdottomaan vankeuteen, yhdyskuntaseuraamustoimisto kutsuu hänet rangaistusajan suunnitelman tekemistä varten tapaamiseen. Rangaistusajan suunnitelma tehdään yhdessä vangin kanssa. Hän voi vaikuttaa suunnitelman sisältöön avoimessa keskustelussa. Suunnitelmaa varten yhdyskuntaseuraamustoimiston virkamies käy tuomitun kanssa läpi esimerkiksi tämän omat ajatukset, toiveet ja toimintakyvyn vankeusrangaistuksen sisältöön liittyen.

Jos vankeuteen tuomittua ei tavoiteta, yhdyskuntaseuraamustoimisto tekee rangaistusajan suunnitelman asiakirjatietojen pohjalta. Samalla määrätään ilmoittautumislaitos ja -päivä, eli kerrotaan, mihin vankilaan tuomitun on ilmoittauduttava ja milloin. Ilmoittautumismääräys postitetaan väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseen. Jos tuomittu ei saavu vankilaan määrättynä ilmoittautumispäivänä, hänet etsintäkuulutetaan. Vankilan valintaan vaikuttavat asiat arvioidaan tarkan ohjeen mukaisesti. Arviointiperusteet ovat samat kaikille vangeille jokaisessa vankilassa koko Suomessa.

Rangaistusajan suunnitelmaan kirjoitetaan yksilöllisesti tavoitteita, joihin rangaistusaikana tulee vaikuttaa. Ne voivat liittyä esimerkiksi tuomitun työasioihin, koulutukseen, päihdeongelman hoitoon tai rikosmyönteisen ajattelun vähentäminen. Rangaistusajan suunnitelman etenemistä seurataan säännöllisesti vankeusaikana.

Tutkintavangille rangaistusajan suunnitelma laaditaan vankilassa yleensä vasta sitten, kun tuomio on saanut lainvoiman ja tuomitusta on tullut vankeusvanki. Suunnitelman valmistuttua päätetään siitä, mihin vankilaan vanki sijoitetaan. Vankilan valintaan vaikuttavat vangin kotipaikka, vangin toiminta- ja kuntoutustarpeet sekä tarvittava laitosturvallisuuden taso.

Vankeusaika suljetussa vankilassa

Suomessa on 15 niin sanottua suljettua vankilaa. Suljettu vankila tarkoittaa vankilaa, jossa vangit ovat tiukasti valvonnassa ja heidän liikkumisvapauttaan on rajoitettu. Vartijat valvovat suljettujen vankiloiden toimintaa ympärivuorokautisesti. Lisäksi vankiloissa on muita turvatoimia, kuten aidat, muurit ja valvontakamerat. Suljetussa vankilassa on erilaisia asuinosastoja, joissa vangit asuvat omissa selleissään.

Suljetussa vankilassa vangeille on monenlaista toimintaa, mutta päivittäinen ohjelma on tarkasti säädelty, aikataulutettu ja vartioitu. Vankien päivittäiseen ohjelmaan kuuluvat mm. ruokailut, ulkoilua vähintään tunti päivässä, sekä henkilökohtaisessa rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyä työtoimintaa, opiskelua tai kuntouttavaa toimintaa.

Vankiloiden vapaa-ajan toimintaa on mm. kuntosaliharjoittelu ja muut liikuntamuodot, musiikki- tai kotitalousryhmät. Kaikissa vankiloissa on myös mahdollisuus lainata kirjoja ja käydä vankilan kirkossa.

Suljetussa vankilassa saa vanki käyttää pääsääntöisesti omia vaatteita. Omien vaatteiden käyttöä voidaan kuitenkin rajoittaa muun muassa vankilan järjestyksen vuoksi. Vankilassa voi saada käyttöön myös vankilan vaatteet. Työssä vangin tulee käyttää toimipisteen määräysten mukaista vaatetusta. Työvaatteet, suojavaatteet ja liinavaatteet, kuten lakanat, annetaan käyttöön vankilasta. Vankila tarjoaa myös pesunesteet normaalin päivittäisen hygienian ylläpitämiseksi.

Vankiloissa vangeille tarjotaan arkisin neljä ateriaa, aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Niinä päivinä, jolloin vankilassa ei ole varsinainen työpäivä, vangeille tarjotaan aamiainen ja yhdistetty lounas/päivällinen sekä iltapala. Perusruokavaliosta poiketaan, jos se on perusteltua vangin terveyden taikka uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen vuoksi. Jos vankila ei tarjoa vangille kaikkia päivittäisiä aterioita, vangille maksetaan ruokarahaa elintarvikkeiden hankkimiseksi. Vankila voi järjestää vankien ruokahuollon myös siten, että vangit valmistavat ruokansa joko kokonaan tai osittain omatoimisesti asuinyksiköissään.

Vangin tulee huolehtia oman sellinsä siivouksesta ja siivota yhteisissä tiloissa omat jälkensä esimerkiksi ruoanlaiton jälkeen. Vankilahenkilökunta ohjaa vankeja siivoukseen liittyvissä asioissa ja huolehtii siitä, että soveltuvia siivoustyökaluja ja -aineita on käytössä.

Vankeusaika avovankilassa

Avovankiloita on suomessa 13. Avovankila eroaa suljetusta vankilasta siten, että siellä vangit voivat liikkua vapaammin ja heidän päivittäinen elämänsä on vähemmän rajoitettua. Avovankilassakin vartijat vastaavat valvonnasta ympäri vuorokauden, mutta vankiloiden ympärillä ei ole korkeita muureja tai sähköaitoja ja turvatoimet ovat kevyempiä. Vangit voivat yleensä osallistua henkilökohtaisen rangaistusajan suunnitelman mukaiseen työtoimintaan, koulutukseen tai muihin aktiviteetteihin vankilan ulkopuolella, mutta heidän on palattava vankilaan sovittuun aikaan ja kulkua seurataan teknisin välinein.

Tavoitteenamme on, että pitkiä tuomioita suorittavat vangit vapautuvat asteittain siten, että tuomion loppu osa suoritetaan avovankilassa. Näin vapautuva on valmiimpi siviilielämään ja mahdollisuudet rikoksettomaan elämään paranevat. Tuomittu on mahdollista sijoittaa myös vapaudesta suoraan avovankilaan, jos suoritettavaa ehdotonta vankeutta on jäljellä korkeintaan kaksi vuotta. Määrättäessä tuomittua avovankilaan, arvioidaan ensin hänen kykyään sopeutua avovankilaolosuhteisiin. Avovankilaan saapuva vanki sitoutuu päihteettömyyteen.

Mies- ja naisvangit suorittavat rangaistuksensa eri vankiloissa tai vähintään eri osastoilla. Luovuimme vuonna 1.9.2021 kokonaan niin kutsutuista seka-avovankiloista, jonka jälkeen naiset ja miehet on sijoitettu eri avovankiloihin. Näin varmistamme kaikille vangeille turvallisen ja kuntouttavan ympäristön vankeusaikana sukupuolesta riippumatta. Naisvankiloissa sitoudutaan naisvankien erityispiireet ja -tarpeet huomioivaan työskentelytapaan. Sukupuolen korjausprosessin läpikäyneen ja korjausprosessissa olevan henkilön sijoittamisessa vankilaan noudatamme erillistä ohjetta.

Avovankilassa vangit käyttävät omia vaatteita. Oman vaatteen haltuun antaminen voidaan kuitenkin evätä esimerkiksi, jos vankilan järjestys tai turvallisuus sitä vaatii. Työtoimintaan osallistuvan tulee käyttää työtoimipisteen määräysten mukaista vaatetusta muun muassa työturvallisuuden varmistamiseksi. Jos työ edellyttää suojavaatetuksen käyttämistä, vankila tarjoaa asianmukaiset työ- ja suojavaatteet. Vankila antaa käyttöön myös liinavaatteet, kuten lakanat. Avovankilassa vangit huolehtivat itse asuinhuoneen ja oleskelutilojen siivouksesta ja muista taloustöistä.

Avovankiloissa ruokailut järjestetään eri tavoin vankilasta riippuen. Ruokailut voivat tapahtua yhteisruokalassa, asuintalossa tai -tiloissa. Joissakin avovankiloissa vangin tulee hankkia ruokatarvikkeet itse, kun taas joissakin osa ruokailuista tai kaikki ruokailut järjestävät vankila ja Leijona Catering. Rikosseuraamuslaitos maksaa vangeille elintarvikehankintoja varten ruokarahaa niiden aterioiden sijaan, joita vankila ei tarjoa.

Tutustu Suomen vankiloihin

Lue lisää työstämme vankiloissa:

Vanginkuljetus

Ohjeita vankeuteen tuomituille ja vankien läheisille





‍